Investointi moderniin lämmitysjärjestelmään on satsaus kestävään tulevaisuuteen. Varkaudessa sijaitsevat taloyhtiöt siirtyivät öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuun. Uusi lämmitysratkaisu pienentää asumisen energiankulutusta, nipistää päästöjä ja tuo kustannussäästöjä.
Energiaremontti tuli ajankohtaiseksi Varkauden Könönpellolla sijaitseville taloyhtiöille viitisen vuotta sitten. Naapuritonteilla sijaitsee kaksi vuonna 1967 valmistunutta yksikerroksista rivitaloa. Kummassakin kiinteistössä on 10 huoneistoa, jotka ovat kooltaan kaksioita ja kolmioita.
Öljylämmitys oli ollut taloyhtiöissä käytössä alusta saakka, mutta öljykattilat alkoivat vedellä viimeisiään eikä öljyn hinta näyttänyt laskemisen merkkejä. Lisäksi Suomen tavoitteena on luopua fossiilisesta öljylämmityksestä kaikissa rakennuksissa vuoden 2030 loppuun mennessä.
Taloyhtiöissä päätettiin tarttua toimeen. Syksystä 2021 lähtien rivitaloissa on ollut uutena lämmitysjärjestelmänä ilma-vesilämpöpumppu, joka hyödyntää ulkoilmasta keräämäänsä lämpöenergiaa. Toinen lämpövaraaja on tarkoitettu vesikiertoiselle lämmitysjärjestelmälle eli pattereille ja toinen varaaja käyttöveden lämmittämiseen.
”Näille taloyhtiöille ilma-vesilämpöpumppu oli perustamiskustannuksiltaan edullisempi ja muutenkin helppohoitoisempi vaihtoehto kuin maalämpö. Lämpökatkojakaan ei enää tule kovilla pakkasilla niin kuin öljylämmityksen aikaan”, isännöitsijä Sami Tolvanen kertoo ja lisää:
”Taloyhtiön maine paranee tällaisen investoinnin myötä. Huoneistot on helpompi saada myytyä tai vuokrattua, kun niissä on moderni lämmitysjärjestelmä.”

Investointi maksoi kummallekin taloyhtiölle vajaat 80 000 euroa, mutta silloinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myönsi molemmille hankkeille niin kutsuttua ARA-tukea 40 000 euroa. Valtion tuki oli merkittävä houkutin energiaremontin toteuttamiselle.
Tolvanen arvioi, että laskennallisesti yhdelle taloyhtiölle on kertynyt säästöjä keskimäärin 6 700 euroa per vuosi ilman rahoituslainan osuutta. Asukasta kohden säästö on 580 euroa vuodessa.
”Sytyin ilma-vesilämpöpumpusta halvempien kustannusten takia, mutta se on myös yksinkertainen ekoteko”, taloyhtiön hallituksen jäsen Antti Ronkainen tähdentää.
Lämmitysjärjestelmän asennus sujuu kätevästi asiantuntijan avustuksella
Alun perin taloyhtiöiden yhtiökokouksissa lämmitysjärjestelmän uusimisesta puhuttiin jo vajaat kymmenen vuotta sitten. Asiat etenivät verkkaisesti, kunnes lopulta molempien taloyhtiöiden hallitukset tekivät asiasta yksimielisesti periaatepäätöksen keväällä 2020.
Tyypillisesti isännöitsijä osaa kertoa asukkaille vaihtoehtoisista järjestelmistä. Eri vaihtoehtojen plussista ja miinuksista keskusteltiin myös Könönpellon taloyhtiöissä. Kun lämmitysjärjestelmäksi valikoitui ilma-vesilämpöpumppu, urakoitsijan asiantuntijatiimi kävi selvittämässä, mitä investointi vaatii käytännössä.
”Suunnittelu on kaiken ytimessä, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä tapauksessa urakoitsijana toimi Lämpöpartio, joka vastasi kaikesta aina suunnittelusta toteutukseen. LVI-liike teki myös ARAlle olennaiset jälkiselvitysdokumentit”, Tolvanen sanoo.
Isännöitsijä puolestaan selvitti, saako taloyhtiö rahoitusta investointia varten. Toistaiseksi ARA-avustusta ei ole mahdollista saada taloyhtiöille yleisen talouspoliittisen tilanteen vuoksi, mutta Könönpellon taloyhtiöille avustusta myönnettiin 50 prosenttia kokonaisinvestoinnista. Pankkilaina saatiin loppusummalle, mutta osa asukkaista maksoi oman osuutensa heti pois.
”ARAn avustuksissa kohteen pitää täyttää tietyt kriteerit. Hakemuksessa pitää osoittaa esimerkiksi talon energiatehokkuusarvo ennen projektia ja sen jälkeen. Päätöksessä voi vierähtää kuukausia”, Tolvanen huomauttaa.
Isännöintitoimisto on usein välikätenä urakoitsijan ja asukkaiden välillä, jotta tiedottaminen hoituu asianmukaisesti hyvissä ajoin. Isännöitsijä tekee myös tarvittaessa verottajalle urakkailmoituksen.
”Koska ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee enemmän sähköä kuin öljykattila, sähkön riittävyys varmistettiin vetämällä kohteeseen kokonaan uusi kaapeli. Kovimmilla pakkasilla pumppujen teho ei välttämättä riitä, jolloin sähkövastukset auttavat lämmittämään vettä”, Tolvanen sanoo.
Ilma-vesilämpöpumppujen sisäyksiköt sijaitsevat entisten öljykattiloiden paikoilla. Ulkoyksiköille löydettiin sopivat paikat siten, ettei niiden matalataajuinen ääni aiheuta harmia asukkaille.
”Asennuksen helppous yllätti, koska sen vaikutuksia asumiseen ei edes huomannut. Systeemin vaihto kesti pari päivää. Vuodenaikaan nähden se ei haitannut yhtään”, Ronkainen iloitsee.
Energiatehokas ilma-vesilämpöpumppu pienentää hiilidioksidipäästöjä
Mitä taloyhtiön sitten kannattaa ottaa huomioon, kun energiainvestointi tulee ajankohtaiseksi? Tolvanen kannustaa selvittämään ensin taloyhtiön tarpeet ja hankkeen suuntaviivat. Olennaista on miettiä, mikä lämmitysmuoto on kaikista kätevin, ekologisin ja kustannustehokkain.
”Lämmitysjärjestelmän tueksi voi harkita myös aurinkopaneeleita, jolloin ainakin siirtopumppuja voisi pyörittää aurinkoenergialla”, Tolvanen vinkkaa.
Keskimäärin kotitalouksien energiankäytöstä tilojen ja veden lämmityksen osuus on lähes 80 prosenttia. Ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokas ratkaisu, koska se hyödyntää ulkoilman lämpöä ja tuottaa lämpöenergiaa moninkertaisesti käyttämäänsä sähköön verrattuna. Siksi asumiseen tarvittavan lämmityksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pudottaa merkittävästi.
Oma osuutensa on myös asukkaiden elintavoilla: asuintilojen lämpötilan voi asettaa maltilliseksi, eikä lämmintä vettä ole syytä lotrata holtittomasti. Ekologinen ja energiaa säästävä elämäntyyli näkyy suotuisasti kukkarossa ja ilmasto kiittää.

Sähkösopimuksella on merkitystä, miten ekologista ilma-vesilämpöpumpun käyttö on. Tällä hetkellä Könönpellon taloyhtiöt hyödyntävät Väreen pörssisähköä, joka jakautuu melko tasaisesti uusiutuviin energialähteisiin, ydinvoimaan sekä turpeeseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.
Kilpailuttamalla sähkösopimuksen voi edelleen pienentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä.
Tolvanen harmittelee, että tällä hetkellä taloyhtiöiden on varsin vaikeaa saada rahoitusta ja lainaa energiainvestointeihin, mikä hidastaa vihreää siirtymää asumisessa. Rahalliset kannustimet ovat kuitenkin tehokkaita ponnahduslautoja kohti kestävää muutosta.
”Joka tapauksessa taloyhtiön kannattaa luoda strategia, miten sitä kehitetään tulevaisuudessa. Energiaremontti antaa talolle jatkuvuutta, ja vanhempikin talo voi saada merkittävästi lisää hyviä käyttövuosia”, Tolvanen rohkaisee.
Miksi ilma-vesilämpöpumppu on kannattava investointi? – 5 syytä remonttiin
1. Asuminen on helppoa ja vaivatonta. Ilma-vesilämpöpumpun asennus sujuu kätevästi. Järjestelmää ei tarvitse juurikaan huoltaa, ja senkin voi hoitaa asiantunteva urakoitsija.
2. Rahaa jää enemmän sukanvarteen. Ilma-vesilämpöpumppu säästää asumisen lämmityskuluissa satoja tai jopa tuhansia euroja vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin kohtuullisen pian.
3. Ilmasto kiittää. Ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokas ratkaisu, joten sen avulla asumisen hiilijalanjälkeä voi pienentää merkittävästi. Helppo ekoteko ei näy asumisen laadussa.
4. Hankintakustannukset ovat melko maltilliset – etenkin, jos investointiin saa ulkopuolista tukea. Maalämpö vaatii enemmän työtä ja on usein ilma-vesilämpöpumppua kalliimpi vaihtoehto.
5. Kodin arvo nousee modernin lämmitysjärjestelmän ansiosta, mikä on huomattava valttikortti, kun asuntoa aikoo myydä tai vuokrata. Vanhanaikainen järjestelmä ei houkuttele ostajia.
Artikkelin on laatinut Murrosmedia.
Energiankulutus asukasta kohden
Ilmastotiekartan indikaattorit -artikkelisarjassa tutustumme Pohjois-Savon ilmastotiekartan indikaattoreihin ja niiden toteutumiseen käytännön esimerkkien kautta. Tässä artikkelissa teemana on energiankulutus asukasta kohden.