Suomen ilmastopaneeli julkaisi 23.9.2021 alueellista sopeutumistyötä koskevan raportin. Raportin pääviesti on, että sopeutumisessa on kiire ja toimenpiteitä tulee tehdä päästövähennysten rinnalla. Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi sekä näistä seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten riskien minimoimista.
Suomessa ei ole aiemmin julkaistu yhtä laajaa raporttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tehtävästä maakunnallisesta työstä. Raportti on jaettu kahteen osaaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sopeutumisen eteen tehdyn työn vaiheita Suomessa ja kansainvälisesti vuodesta 2005 lähtien. Toisessa osassa on koottu tietoa ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista jokaisessa Suomen maakunnassa, Ahvenanmaalla sekä viidellä merialueella.
Raportin mukaan maakuntien ilmastosuunnitelmat ovat painottuneet ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Maakuntien välillä on suuria eroja vaikutusarvioinneissa, sopeutumisen tavoitteissa sekä toimenpiteissä .
Pohjois-Savossa keskilämpötila noussee 1,9-3,0 °C vuoteen 2050 mennessä, vuosiin 1981-2010 verrattuna
Pohjois-Savon ilmasto on jo lämmennyt; jakso 1991–2020 on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin 1981–2010. Raportin mukaan Pohjois-Savon vesistöt lämmittävät ilmastoa nostamalla erityisesti yölämpötiloja kesäisin ja syksyisin sekä pidentämällä kasvukautta. Riippuen tulevien vuosien kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä
maailmanlaajuisesti, keskilämpötila on vuosisadan puolivälissä noin 1,9–3,0 °C korkeampi kuin keskimäärin vuosina 1981-2010. Tämän hetkiseen vuosikeskilämpötilaan verrattuna lämpötila noussee noin 0,8-2,0 °C. Sateisuuden on arvioitu kasvavan 6-8 % vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuosiin 1981-2010.
kasvihuonekaasupäästöjen kehityskulkujen mukaan vuoteen 2100 asti (ylärivi) sekä lämpötilan ja sademäärän muutokset kuukausittain v. 2050 mennessä ilmastossa (alarivi). Muutokset verrattuna jakson 1981-2010 ilmastoon. Lähde: Suomen ilmastopaneeli 2021.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu keskeisimpiä sää- ja ilmastotekijöiden muutoksia Pohjois-Savossa vuoteen 2050 mennessä.
Raportin mukaan Pohjois-Savossa ei ole yhtään merkittävää tulvariskialuetta. Vesistötulvien riski on tämän hetkisen arvion mukaan kohtalainen ja riskin on arvioitu pysyvän samana tai hieman pienenevän vuoteen 2050 mennessä. Hulevesitulvien riskin on arvioitu kasvavan.
Raportti sisältää tietoja myös muista tulvariskialueista, joita Pohjois-Savossa ovat Iisalmen, Kuopion, Varkauden ja Kiuruveden keskustat ympäristöineen. Alueilla on asutusta harvinaisen tulvan peittämillä alueilla, Iisalmessa ja Varkaudessa myös teollisuutta, Kiuruvedellä on vaikeasti evakuoitava kohde ja jätevedenpuhdistamo ja Kuopiossa yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita. Kiuruvedellä ja Iisalmessa tulva katkaisisi mahdollisesti tieyhteyksiä.
Lisätietoja
Lähde:
Suomen ilmastopaneeli 2021: Ilmastopaneelin SUOMI-hankkeen synteesiraportti Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet (Ilmastopaneeli.fi)
Jaa julkaisu
