Viime kesän ennätyksellinen helleaalto koetteli Pohjois-Savoa, kuormitti terveydenhuoltoa ja korosti ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Pohjois-Savon ELY-keskuksen HIPOVA-hanke valmistelee maakunnallista sopeutumissuunnitelmaa ilmastonmuutokseen ja hankkii kokeiluja, joilla maakunta voi vastata tuleviin haasteisiin.
Artikkeli julkaistu Savon Sanomien digiartikkelina 8.9.2025.
Ilmastonmuutos vaikuttaa konkreettiseen arkeemme Pohjois-Savossa jo nyt. Kesä 2025 muistetaan Suomessa poikkeuksellisesta helleputkesta. Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta.
Korkeat lämpötilat eivät jääneet huomaamatta paikallisessa arjessa. Tukala kuumuus lisäsi esimerkiksi ikääntyneiden terveysriskejä ja kuormitti terveydenhuollon palveluita.
Pohjois-Savon ilmastotyön koordinointihanke HIPOVA (Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti) etsii keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maakunnassamme.
Hankkeessa tehtävä Pohjois-Savon oma ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma kokoaa yhteen toimenpiteitä ilmastoriskien hallintaan. Hanke innostaa myös yrityksiä ja yhteisöjä mukaan löytämään ratkaisuja sopeutumisen kokeilujen kautta.
Tavoitteena on tehdä Pohjois-Savosta ilmastonmuutokseen sopeutumisen mallimaakunta ja löytää ratkaisuja, jotka auttavat joko omaa organisaatiota tai muita sopeutumaan maakunnan ilmastoriskeihin. Konkreettinen ilmastotyö koskettaa meitä kaikkia: yrityksiä, kuntia, yhteisöjä ja asukkaita.
Terveydenhuolto ja vanhuspalvelut koetuksella
Erityisen koville viime kesän hellejakso pakotti terveydenhuollon. Pitkittynyt kuumuus on merkittävä terveysriski varsinkin ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille, sillä se voi aiheuttaa ylikuumenemista, nestehukkaa ja jopa vakavia sydän- tai hengityselinten oireita.
Pohjois-Savossa helle näkyi päivystyksissä ja ensihoidossa ruuhkana: esimerkiksi Kuopion ja Varkauden päivystyksissä sydänoireiset potilaat lisääntyivät, ja ikääntyneiden yleistila heikkeni kuivumisen vuoksi.
Päivystyksen tarve hellejakson aikana näkyi selvästi myös ikääntyneiden palveluiden asiakkaille, kertoo palvelualuejohtaja Kaija Kokkonen. Hän vastaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella ikääntyneiden palveluista.
Ikääntyneiden palveluiden piirissä on noin 7 000 asiakasta, joista puolet asumispalveluissa ja puolet kotiin annettavissa palveluissa. Pitkittyneet hellejaksot vaikuttavat erityisesti hauraisiin ihmisiin, kuten muistisairaisiin, jotka muodostavat yli 80 prosenttia asiakkaista.
– Hellejakson aikana ikääntyneiden asiakkaidemme tarve päivystyksen palveluihin jopa kolminkertaistui.
Kokkonen on erityisen huolissaan kiinteistöjen lämpenemisestä niin palveluasumisessa kuin kodeissakin, sillä viilennysmahdollisuudet ovat usein rajalliset – vain osassa asumisyksiköistä ja kodeista on tehokkaita keinoja.
Muistisairaille ihmiselle hyvistäkään ohjeista ei silti välttämättä ole hyötyä, jos heidän kuntonsa asettaa ohjeiden noudattamiselle haasteet.
Asumispalveluissa päivystyksen käyttö on Kokkosen mukaan normaaleissa olosuhteissa lähellä nollaa, sillä asumispalveluissa on käytössä omat lääkärit ja liikkuvan sairaalan yksiköt tuovat sairaalatasoisen hoidon potilaan luo.
Palvelualuejohtaja korostaa myös työntekijöiden haasteita.
Monissa Suomen kunnissa helteisiin reagoitiin tarjoamalla kuntalaisille viileitä tiloja, kuten jäähallin katsomoita. Tällaiset konstit ovat Kokkosen mukaan fiksuja, mutta eivät silti auta kaikkein hankalimmissa lähtökohdissa olevia ikääntyneitä.
Suurimmat vaikutukset ovat vasta tulossa
Ilmatieteen laitoksen ilmakehätutkija Sami Romakkaniemi on työskennellyt laitoksella 12 vuotta ja johtaa Itä-Suomen ilmatieteellistä tutkimuskeskusta.
Romakkaniemi korostaa, että ilmasto on ilmakehää huomattavasti monimutkaisempi, globaali kokonaisuus, johon vaikuttavat muun muassa meret ja kasvillisuus. Ilmastonmuutoksen ilmiöt kuitenkin näkyvät myös ilmakehässä.
– Suomi on lämmennyt tuplasti globaalia keskiarvoa nopeammin, Romakkaniemi toteaa.
Vaikka helteiset kesät ovat viime aikoina olleet iso puheenaihe, ilmastonmuutoksen näkyvin vaikutus Suomessa on talvien lyheneminen. Myös säiden ääri-ilmiöt, kuten syöksyvirtaukset ja niiden aiheuttamat vahingot todennäköisesti lisääntyvät.
Maailman talousfoorumin riskiraportin mukaan sään ääri-ilmiöt ovat jo yksi suurimmista globaaleista riskeistä, ja ne tunnistetaan myös Pohjois-Savossa.
Ilmasto-olosuhteiden muutokset lisäävät nyt ja tulevaisuudessa myös muun muassa metsien hyönteistuhoriskiä.
Lyhyet ja lämpimämmät talvet vaikuttavat myös monella tapaa infrastruktuuriin, kuten tiepohjiin ja metsätalouteen. Teiden kunnossapito vaikeutuu, samoin puiden korjuu metsistä talvisaikaan.
– Kun maa ei ole roudassa, talvimyrskyt kaatavat puita helpommin, Romakkaniemi sanoo.
– Myös uudet kasvilajit leviävät Keski-Euroopasta entistä pohjoisemmaksi, ja Suomessa tulee olemaan ilmassa uudenlaisia siitepölytyyppejä, jotka voivat tuoda hyvinkin voimakkaita allergeeneja.
Muutokseen on sopeuduttava myös uusilla innovaatioilla
Ilmastonmuutoksen tuomista ongelmista huolimatta Romakkaniemi ei halua lietsoa paniikkia ja soitella tuomiopäivän pasuunaa. Pohjois-Savo ja Suomi pärjäävät ilmastonmuutoksen kanssa keskimäärin huomattavasti muuta maailmaa paremmin.
Muutos on väistämätön, mutta ihmisten toimilla sitä voidaan rajoittaa, ja siihen voidaan varautua. Romakkaniemi mainitsee yhtenä toimenpiteenä hiilensidonnan viljelymailla.
HIPOVA-hanke kutsuu rakentamaan sopeutumissuunnitelmaa
– Emme voi enää ajatella, että ilmastonmuutokseen varautuminen on jonkun muun vastuulla – meidän on tartuttava toimeen nyt yhdessä, sanoo Saara Karkulahti.
Hän on ilmastoasiantuntija ja HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö.
– Päästövähennysten tahti ei ole ollut riittävä, ja siksi meidän on vahvistettava myös kykyämme sopeutua muutokseen. Sopeutumissuunnitelma tekee ilmastotyöstä konkreettista ja antaa vastuutahoille selkeän roolin riskien hallinnassa. Emme jää vain paperin tasolle – hankimme käytännön kokeiluja, jotta sopeutuminen näkyy arjessa ja toiminnassa. Jokainen kokeilu tuo meille uutta oppia siitä, miten Pohjois-Savo voi menestyä muuttuvassa ilmastossa, Karkulahti toteaa.
Maakunnalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan kirjataan ylös toimenpiteet ilmastoriskien taklaamiseen. Toimenpiteille määritellään vastuutahot, jotka pystyvät osaltaan vaikuttamaan riskien parempaan hallintaan.
Suunnitelma tulee pohjautumaan maakunnallisiin ilmastoriskien arviointeihin ja keväällä 2025 järjestettyihin sidosryhmätyöpajoihin. Suunnitelman luonnos tulee kommenteille syksyn aikana.
– Hankkeessa toteutetaan sopeutumisen kokeiluja, joilla parannetaan kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Pohjois-Savossa. Kokeiluihin haetaan nyt ideoita ja mikä tahansa Y-tunnuksen omaava toimija voi tarjota ideaansa toteutettavaksi 10 000 eurolla. Ensimmäinen kokeiluhaku on auki syyskuun 2025 ajan, mukaan valitut kokeilut tulee toteuttaa yhden vuoden aikana.
HIPOVA-hanke pähkinänkuoressa
HIPOVA on Pohjois-Savon ilmastotyön koordinointihanke, joka kestää 1.3.2024–31.12.2026. Sitä koordinoi Pohjois-Savon ELY-keskus, ja rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Pohjois-Savon liiton kehittämisrahastosta. Lisätietoja hankkeesta ja sopeutumissuunnitelmasta löydät osoitteesta https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/.
Osallistu kokeiluhakuun tai kommentoi suunnitelmaa – yhdessä voimme sopeutua muutokseen vastuullisesti.
Jaa julkaisu
