Kuopion kaupunki oli mukana “Resurssiviisaiden kuntien tiedolla johtaminen (Reijo)” -hankkeessa, jossa kunnat kehittivät toimintamalleja ilmastotyön tiedolla johtamiseen. Kuopiossa pureuduttiin infrarakentamisen ilmasto- ja talousvaikutusten selvittämiseen. Samalla kehitettiin investoinnin ilmasto- ja resurssiviisausnäkökulmien sisällyttämistä kilpailutukseen hyvin tuloksin.
Telkkistentien hanke oli yksi ensimmäisistä kaupungin infrahankkeista, jonka urakan kilpailutuksessa huomioitiin laajemmin ilmasto- ja resurssiviisausnäkökohdat laatukriteereissä. Laatutekijöiden painoarvo oli 20 % ja kaikki laatutekijät olivat hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteisiin liittyviä asioita. Hankkeen tavoite toteutui ja urakoitsija käytti kohteessa mahdollisimman paljon uusiomateriaaleja. Hankinnan hintatekijöiden 80 % painoarvo ja laatutekijöiden (hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteet) 20 % painoarvo ohjasi tarjoajat käyttämään uusiomateriaaleja.
– Kaikki tarjoajat sitoutuivat käyttämään uusiomateriaaleja jossain määrin hankkeessa, prosenttiosuudet uusiomateriaalien käytön osalta eri rakennekerroksissa vaihteli suuresti eri tarjoajien kesken. Voittanut tarjoaja lupautui käyttämään taulukon isoimmat prosenttiosuudet uusiomateriaaleja kohteessa. Kaikista halvin tarjoaja lupautui käyttämään suhteellisesti vähemmän uusiomateriaaleja kohteessa ja hävisi näin laatutekijäpisteissä hankinnan voittaneelle tarjoajalle, rakennuttaja Matias Enäsuo summaa kokemuksia.
Reijo-hankkeessa kunnat halusivat selvittää, miten resurssiviisaustyössä voidaan johtamisen tueksi tuoda ajantasaisempaa tietoa ja löytää ratkaisuja eri järjestelmien tiedonhallinnan automatisoinnin hyödyntämiseen. Hankkeeseen osallistuivat Fisu-verkoston kunnista Ii, Joensuu, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Kukin kunta kehitti ja kokeili tiedolla johtamista omassa käytännön esimerkkitapauksessaan. Mukana oli kestävään liikkumiseen, infrarakentamiseen, talonrakentamiseen ja sopeutumiseen liittyviä kokeiluja.
Kuopio valitsi esimerkkitapaukseksi Telkkistentien saneerauksen, katuhankkeen, jossa uusittiin kadun rakennekerrokset ja päällysteet sekä parannettiin kadun kuivatusta. Tavoitteena oli tunnistaa esimerkin kautta infrarakentamisen ilmasto- ja talousvaikutuksia sekä löytää keinoja, miten tiedot saataisiin jatkossa koottua järkevästi ja hyödynnettyä niin päätöksenteossa, ilmastoraportoinnissa kuin raportoinnissa mahdollisille rahoittajille.
Poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja prosessien avaamisella tuloksiin
Kuopion esimerkkitapauksen työstössä oli mukana niin kunnallisteknisen suunnittelun ja -rakentamisen, ympäristönsuojelun, talous- ja omistajaohjauksen kuin myös ict-puolen henkilöitä. Työstö aloitettiin kartoittamalla infrarakentamishankkeen eri vaiheet, eli laatimalla perinteinen hankeprosessikaavio, ja etsimällä sieltä kohtia, joissa suunnittelija ja/tai rakennuttaja voi vaikuttaa hankkeen ilmastopäästöihin. Sen jälkeen siirryttiin listaamaan katuhankkeessa käytettäviä eri ohjelmia ja järjestelmiä, sekä kt-suunnittelun että -rakentamisen osalta, talouspuolen järjestelmiä unohtamatta. Selvittelimme myös keskusteluiden kautta, mitkä kaikki seikat ohjaavat kt-suunnittelua ja –rakentamista, sekä onko ilmastonäkökulmia pystytty huomioimaan Telkkistentien hankkeessa tai muissa aiemmissa hankkeissa.
Käytyjen kokousten myötä nousi esille, että kt-suunnitteluun ja -rakentamiseen kytkeytyvät ilmastotoimet eivät olleet kaikilta osin selviä hankkeiden parissa työskenteleville. Selkeiden ilmastotoimien, kuten uusiomateriaalien käytön neitseellisten materiaalien sijaan, voidaan kt-suunnittelussa ja -rakentamisessa vaikuttaa päästöihin myös monilla muilla keinoilla. Esimerkiksi suunniteltaessa ja toteuttaessa esteetöntä katua tehdään samalla yleensä myös ilmastopositiivisia toimia, eli mahdollistetaan ja edistetään kävelyä ja pyöräilyä ja täten alennetaan ilmastopäästöjä. Tämän vuoksi koostimme kt-suunnitteluun ja -rakentamiseen kytkeytyviä ilmastotoimia mm. ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen sekä myös kiertotalouden näkökulmista.
Vaikutusten arviointi kehittyi, ja kehitystyö jatkuu
Työstön aikana käydyt keskustelut johtivat heti yhteen konkreettiseen parannustoimeen, kun kt-suunnittelu päätti ottaa osaksi omaa aloituskokoustaan kaupungin vaikutustenarviointilomakkeen täytön. Yhtenä osana vaikutustenarviointilomaketta arvioidaan hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon. Näin ilmastoasioita saadaan jatkossa huomioitua paremmin jo kt-suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.
Prosessin aikana havaittiin, että yksittäisen katuhankeprosessin aikana on käytössä useita ohjelmia ja järjestelmiä, joten rajapintojen teko sekä ilmasto- ja eurotietojen automaattinen siirtäminen yhteen paikkaan olisi hyvin hankalaa. Mietinnässä on sen sijaan tiiviin ”ilmastolomakkeen” laatiminen, joka kulkisi yksittäisessä infrahankkeessa hankeprosessin läpi. Lomakkeessa olisi listattu yleisimpiä kt-suunnitteluun ja -rakentamiseen kytkeytyviä ilmastotoimia (jotta ne voitaisiin ottaa huomioon jo hankkeen alkuvaiheessa) ja siihen voitaisiin hankeprosessin aikana ja lopuksi kirjata tehtyjä päätöksiä, suunniteltuja ja toteutuneita ilmastotoimia sekä arvioidut ja toteutuneet euromäärät. Lisäksi lomake voisi sisältää neuvoja päätöksentekoprosessia varten, eli miten hankeratkaisuja perustellaan niiden positiivisilla ilmastovaikutuksilla (ilmastojohtamisen näkökulma, eli päätökset pohjautuvat laajempiin pohjatietoihin pelkkien eurokustannusten sijaan).
Tarkempia tietoja urakan kilpailutuksesta
Urakkatarjousten pisteytyksessä huomioidut asiat
| Kuinka paljon tarjoaja käyttää uusiomateriaaleja rakennekerroksissa |
| Onko tarjoajalla sertifioitua ympäristöjärjestelmää |
| Tarjoajan ajoneuvojen ja kaluston päästöluokat |
| Referenssit aiemmista uusiomateriaalikohteista |
Avainlukuja hiilineutraaliuden ja resurssiviisauden näkökulmiin
| 7 300 tn | Betonimursketta hyödynnettiin jakavissa ja kantavissa kerroksissa |
| 970 tn | Pohja- ja arinatuhkaa hyödynnettiin suodatinkerroksissa |
| 80 % | Poiskaivettavista massoista hyödynnettiin alueen läheisissä kohteissa |
| Muutama | Vain yksittäisiä savikuormia ajettiin kohteesta pois |
Hiilineutraalius- ja resurssiviisaustavoitteet toteutuivat urakassa hienosti. Uusiomateriaalien osalta hyödynnettiin betonimursketta n. 7 300 tn jakavissa ja kantavissa kerroksissa, ja pohja- ja arinatuhkaa vastaavasti n. 970 tonnia suodatinkerroksissa. Poiskaivettavat massat saatiin lähes kaikki hyödynnettyä alueen läheisissä kohteissa, n. 80 % massoista (moreenit ja vanhat rakennekerrokset) hyödynnettiin kohteen välittömässä läheisyydessä olevan Honkalahden lumenläjitysalueen ja sen kippauspaikan laajentamiseen. Loput moreenimaat kuljetettiin Itkonniemen vesistötäyttöihin ja ranta-alueen esirakentamiseen, näidenkin kuljetusmatka oli alle yksi kilometri. Vain muutama yksittäinen savikuorma ajatettiin pois.
Lisätietoja
Matias Enäsuo
Rakennuttaja, Telkkistentien hanke
p. 044 718 5724, matias.enasuo(a)kuopio.fi
Mari Turunen
Ympäristöasiantuntija, Reijo-hankkeen Kuopion pilotti
p. 044 718 2870, mari.turunen(a)kuopio.fi
Kuopio on mukana edelläkävijäkuntien Fisu-verkostossa (Finnish Sustainable Communities), joka tavoittelee päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Verkostossa on mukana 11 kuntaa. Verkoston kunnat ovat toteuttaneet vuosien varrella yhdessä useita yhteishankkeita mm. resurssiviisaustoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamiseen, yritysten ilmastotekojen aktivointiin ja kuntien tiedolla johtamisen kehittämiseen liittyen.
Jaa julkaisu
