Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmän (ILKIBI) kesätapaamisessa Kuopion Luodossa keskusteltiin tuoreen maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen tuloksista ja käytiin läpi ilmastotiekartan seurantatietoja vuodelta 2024.
Ryhmän vuoden toinen kokous alkoi keskustelulla Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseselvityksen tuloksista. Ennen ryhmän kokousta Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke oli järjestänyt kaikille avoimen aamukahvitilaisuuden, jossa selvityksen laatineen AFRY Management Consultingin projektipäällikkö Nico Österberg esitteli hiilitaseselvitystä ja sen tuloksia. Hän jäi paikalle myös ILKIBI -ryhmän kokoukseen keskustelemaan selvityksestä. Lue lisää selvityksen tuloksista täällä.
Selvitys nostatti vilkasta keskustelua muun muassa maankäytön muutosten roolista laskennassa ja laskennan epävarmuuksista. Selvityksessä ei ole huomioitu maankäytön muutoksia, eikä epävarmuuksista ole tarkemmin määritelty. Lisäksi keskustelua herätti puuaineksen käyttö energiantuotannossa sekä hiilinielun tavoitekoko vuonna 2035. Selvityksen tuloksena saatu nettonielu 525 kt CO2/e/v, riittäisi juuri ja juuri kattamaan tavoitevuoden päästöt, mutta se tarkoittaisi, että päästövähennyksissä olisi onnistuttava täydellisesti, eikä esimerkiksi nieluun suoraan vaikuttavassa hakkumäärässä olisi kasvua. Nyt tehty hiilitasetarkastelu kohdistui vain vuoden 2023 hakkuisiin.
Ilmastopäästöt edelleen laskussa, mutta kestävät elämäntavat vielä kaukana
Kokouksen agendalla oli myös Pohjois-Savon ilmastotiekartan toimeenpanon ja seurannan keskeisten tulosten läpikäynti. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Tapio Kettunen sekä HIPOVA -hankkeen Saara Karkulahti ja Anna Peltosaari esittelivät seurantatietoja. Seurannan tavoitteena on koota yhteen maakunnassa tehtyjä ilmastotoimia ja tuoda esiin niiden vaikuttavuutta, muodostaa kokonaiskuva Pohjois-Savon ilmasto- ja kiertotaloustyön etenemisestä ja tunnistaa työhön liittyviä haasteita, jotka vaativat erityistä huomiota. Seurantatiedot raportoidaan vuosittain Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmälle sekä maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR). Vuosina 2024-2026 indikaattoritietojen kokoamisesta vastaa HIPOVA -hanke. Maakunnan ilmasto- ja kiertotaloustyötä seurataan 45 eri painopistealueille jaetun indikaattorin avulla.
Pohjois-Savon päästöt vuonna 2023 olivat 1633 kt CO2 ekvivalenttia. Tavoitetaso vuonna 2035 on 548 kt. Päästöt ovat laskeneet 40 % vuodesta 2007. Suurin yksittäinen tekijä päästöjen laskuun on ollut fossiilisten energian osuuden pieneneminen energiantuotannossa. Päästöt asukasta kohden vuonna 2023 olivat 6,6 tonnia CO2 ekvivalenttia. Pohjois-Savon merkittävimmät päästölähteet ovat maatalous (35 % kokonaispäästöistä), tieliikenne (24 %) ja lämmitys (17 %). Pohjois-Savon kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2019 olivat 9,8 tonnia CO2 ekvivalenttia asukasta kohden. Kulutusperäiset päästöt on laskettu viimeksi Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuodelle 2019. Sitran tuottaman arvion mukaan kestävien elämäntapojen rajoissa kulutusperäisten päästöjen asukasta kohden tulisi olla 2,5 tonnia vuonna 2030.
Indikaattoritietoja ja esimerkkejä ilmastotyöstä
Positiivisesti kehittyneistä indikaattoreista esiteltiin maanteiden liikennesuorite, joka on viime vuosina ollut hienoisessa laskussa 2021 vuoden huippulukemien jälkeen. Ympäristöalan klustereissa toimivien organisaatioiden määrä on noussut tuntuvasti sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus maakunnan autokannasta on jatkanut kasvuaan. Tämä osuus vuonna 2024 oli 6,1 %, kun se vuonna 2023 oli 4,6 %. Ennallistettujen soiden pinta-ala on kasvanut 2021 vuoden luvusta kolminkertaiseksi. Sen sijaan huonompaa kehitystä on ollut maanrakentamisessa hyödynnettyjen maamassojen määrässä sekä luontoarvoiltaan arvokkaiden maatalousalueiden määrässä. Useita indikaattoreita ei tällä kertaa saatu päivitetty, koska vuotuista tietoa ei ole saatavilla. Osaan indikaattoreista vaikuttaa vahvasti saatavilla oleva rahoitus, kuten metsitettyjen joutoalueiden määrään tai uusiutuvan energian investointeihin maataloudessa.
Esimerkkeinä maankunnallisesta ilmastotyöstä nostettiin muun muassa Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke, jossa ollaan edistetty kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaa ja päivitystä. Nyt kaikissa hankkeessa mukana olleessa 15 kunnassa on oma ilmastosuunnitelma. Lisäksi esimerkkeinä nostettiin Kuopion kaupunki, joka saavutti kunta-alan energiatehokkuussopimuksen kuluvan kauden tavoitteensa kaksi vuotta etuajassa. Jo toteutuneet vuotuiset säästöt ovat lähes kaksinkertaiset asetettuun tavoitteeseen nähden. Kaupungin toteuttamien energiatehokkuustoimien ansiosta Kuopio säästää vuositasolla lähes 6 miljoonaa kilowattituntia (kWh) sähköä ja noin 12 miljoonaa kWh lämpöä.
Kasvavat hiilinielu ja -varastot painopisteen esimerkkinä mainittiin vuonna 2024 alkanut Vastuullista metsäsuunnittelua kuntametsänomistajille –hanke, joka pyrkii löytämään keinot suunnitella metsien hoitoa ja käyttöä niin, että se vahvistaa hiilinieluja, pienentää ilmastopäästöjä, vähentää haitallisia vesistövaikutuksia, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa huoltovarmuutta. Hanketta toteuttavat Savonia ammattikorkeakoulu ja Siilinjärven kunta. Savonia pääsi mukaan myös tradenomi YAMK opiskelijoiden (kestävän tulevaisuuden asiantuntija) toteuttamalla Savon ammattiopiston toimeksiannosta syntyneellä selvityksellä, jolla kartoitettiin Reilu Sakky -vastuullisuusohjelman tavoitteen mukaisesti koulutusaloilta syntyviä sivuvirtoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Selvityksen yhteydessä laadittiin sivuvirtatiekartta, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Lisäksi ilmastotyön esimerkkinä kerrottiin lasten ja nuorten tulevaisuuskuvia keränneestä Horisontin maalaajat -koulukiertueesta, joka vieraili seitsemässä pohjoissavolaisessa koulussa kuluneen vuoden aikana. Koulukiertueen ilmastoaiheisesta oppitunnista ja sen materiaaleista laadittiin oppituntikonsepti, jonka kuka tahansa opettaja voi toteuttaa luokassaan. Oppitunnin toteuttivat Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion muotoiluakatemia, Ilmatieteen laitos ja Pohjois-Savon liitto.
Ajankohtaista uusilta jäseniltä
Kokouksen lopussa ILKIBI -ryhmän uusimmat jäsenet, Sari Karttunen Servicalta ja Johanna Riikonen Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen tutkimusyksiköstä kertoivat ajankohtaisista ilmastoasioistaan. Luonnonvarakeskuksen kuulumisissa kuultiin taimien stressikentästä, joka on rakennettu Suonenjoelle. Kentällä on mahdollisuus testata muuttuvan ilmaston vaikutuksia muun muassa kuusen taimille. Servican ajankohtaisena kuultiin muun muassa pohdintaa siitä, miten palvelusopimuksien kautta voitaisiin vaikuttaa vahvemmin ilmastoasioihin
Jaa julkaisu
