Energiaköyhyys Pohjois-Savossa -keskustelu toi esille haasteita kaikille oikeudenmukaisen energiamurroksen toteuttamisesta. Energiakriisi ja vihreä siirtymä aiheuttavat useille kotitalouksille vaikeuksia selvitä välttämättömistä elinkustannuksista. Taloudellisen aseman lisäksi keskusteluun nousi iäkkäiden ihmisten kyky toteuttaa asunnon vaatimia energiatehokkuustoimia.
Professori Mari Martiskainen Sussexin yliopistosta tutkii energia-alan murrosta sekä siirtymän oikeudenmukaisuutta. Martiskaisen mukaan Iso-Britannian kansalaisista jo noin 6,5 miljoonaa, 24 % väestöstä elää energiaköyhyydessä. Suomesta tuoreita lukuja ei ole.
Martiskainen on tunnistanut energiaköyhyyden riskiryhmiksi pienituloiset kotitaloudet, ihmiset, joilla on terveysongelmia, etniset vähemmistöt sekä maaseudulla asuvat. Energia- ja liikenneköyhyyttä ilmenee etenkin maaseudulla, jossa asuntojen energiatehokkuudessa on parantamisen varaa, asunnot ovat suurehkoja suhteessa asujamäärään, juna- ja bussiverkosto on puutteellista ja välimatkat ovat pitkiä.
Energiaköyhyys lisääntyy myös Suomessa
Energiaviraston yli-insinööri Johanna Kirkisen mukaan energiakriisi on vaikuttanut Suomessa eniten omakotiasujiin ja eläkeläisiin. Pellervon taloustutkimuksen ennakkotiedon mukaan yksin öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvien eläkeläisnaisten energiakulut vuonna 2022 vievät 41,6 % kotitalouden tuloista. Iso-Britannian määritelmän mukaan energiaköyhyyden määritelmä täyttyy, kun kotitalouden tuloista 10 % kuluu riittävän lämmityksen ylläpitämiseen.
Sähkön hinnan nousu ei ole näkynyt vielä kaikkien kotitalouksien menoissa, sillä osa määräaikaisista sähkösopimuksista katkeaa vasta vuonna 2023. Kirkinen toteaa, että energiakulujen osuus menoista tulee kasvamaan hyvin monilla kotitalouksilla. Kuluttajaliiton arvion mukaan joka viidennellä kotitaloudella ei ole varaa elinkustannusten nousuun. Maksamattomista sähkölaskuista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut vuoden 2022 aikana jo 18 %, vaikka lämmityskausi on vasta alkamassa (Asiakastieto).
Kenellä on varaa vihreään siirtymään?
Varkauden tilaisuudessa pohdittiin etenkin, onko siirtymien halvempiin energiatuotantomuotoihin saavutettavissa vain niille, joilla siihen on varaa. Tuet eivät kata kaikkia kustannuksia ja on myös henkilöitä, joilla on rajallinen toimintakyky toteuttaa tarvittavia muutoksia.
Valtakunnallinen Astetta alemmas -kampanja on saanut kuluttajia ja satoja organisaatiota mukaan energiansäästötoimiin. Tämä näkyy jo sähkönkulutuksen tilastoissa: Syksyn osalta suomalaisten sähkönkulutus on 7–8 % matalammalla tasolla suhteessa viime syksyyn. Säästötoimista monet ovat mahdollisia vain varakkaammille kotitalouksille, matalamman tulotason kotitalouksissa on tehty säästötoimia jo pitkään ennen energiakriisiä, eikä säästökohteita enää löydy.
Keskustelutilaisuuden yleisössä tuotiin hyvin esille, että energiakysymyksiä tulee nyt ja jatkossa miettiä muunakin kuin teknisenä haasteena. Kysyntä, tarjonta, kulutustottumukset ja sosiaaliset ulottuvuudet tulee ottaa huomioon, jotta muutoksen oikeudenmukaisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin.
Energiaköyhyyden torjunnalla alkaa olla kiire
Mari Martiskainen painottaa, että ratkaisuja energiaköyhyyden hillitsemiseksi ja ehkäisemiseksi tulee toteuttaa pikimmiten. Energiaköyhyys voi olla köyhyyttä taloudellisella tasolla, mutta köyhyyttä voi ilmentää myös ihmisten rajallinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten energia- ja liikennepalvelut sekä infrastruktuuri on suunniteltu. Järjestelmät tulisi suunnitella kaikille sopivaksi.
Johanna Kirkinen kertoo, että osana ilmasto- ja energiastrategiaa Suomessa laaditaan selvitystä energiaköyhyydestä. Painopiste on energiasiirtymän ja järjestelmäintegraation vaikutuksissa. Akuuttia tukea suuriin sähkölaskuihin tarjotaan Suomessa sähköenergialaskun perusteella myönnettävällä kotitalousvähennyksellä, sähkön arvonlisäveron alennuksella sekä toimeentulotuella. Kirkinen muistuttaa puolueettomasta energianeuvonnasta, jota tarjotaan alueellisesti maksutta.
Paikallisia ratkaisuja energiaköyhyyden hillitsemiseen ja ehkäisemiseen
Vuokrataloyhtiöissä energiatehokkuustoimia on toteutettu jo pidempään ja asukkaat osaavat niitä vaatia. Pohjois-Savossa vuokra-asujien etuna on toistaiseksi edullinen kaukolämpö, joka hillitsee kustannusten nousua. Vuokrataloyhtiöissä energiakriisi näkyy etenkin kulurakenteissa, sillä huoltokulut kattavat 60 % koko kulurakenteesta. Tämä luo painetta vuokratason nostamiselle.
Pohjois-Savossa puutteellisen infran ei pitäisi olla syynä energiaköyhyyteen. Kaukolämmön piirissä ovat vain taajama-alueet, mutta on mahdollista, että keskitettyjä sähköntuotannon järjestelmiä kehitettäisiin myös haja-asutusalueille. Tämä varmistaisi edullisemman energian kotitalouksille ympäri maakuntaa.
Kuntapäättäjien rooli korostuu omistajaohjauksessa sekä liikennesuunnittelussa. Päättäjät voivat ohjata kuntaomisteisten vuokra-asuntoyhtiöiden asunnontuotantoa ja energiatehokkuutta. Kuntaomisteisia sähköyhtiöitä tulee pystyä ohjaamaan niin, että vihreä siirtymä toteutuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kimurantti kysymys on, kuinka liikenneköyhyyttä ehkäistään niin, että riittävä joukkoliikenne ja palveluliikenne on kaikkien kuntalaisten saatavilla.
Energiayhtiöiden mahdollisuus vaikuttaa energian saatavuuteen ja hintaan perustuu mm. kotimaisiin, kestäviin polttoaineisiin ja vaihtoehtoisiin tapoihin tuottaa energiaa. Huolto- ja toimitusvarmuutta voidaan parantaa uusilla energiajärjestelmillä, jotka ovat pitkälti sähköisiä. Energiamurros ja -kriisi on saanut yritykset Pohjois-Savossa virittäytymään uusien mahdollisuuksien kuten hukkalämmön hyödyntämiseen.
Energiaköyhyys -tilaisuuden materiaalit ja puheenvuorojen tallenteet verkossa
Energiaköyhyys -tilaisuus järjestettiin 23.11.2022 Varkaudessa ja live-striiminä. Tilaisuudessa puheenvuorot pitivät Mari Martiskainen Sussexin yliopistosta ja Johanna Kirkinen Energiavirastosta. Paneelikeskusteluun osallistuivat Leppävirran kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen, Savonia-amk:n energiatekniikan tutkimus- ja kehityspäällikkö Jarno Ruusunen, Savon Voiman liiketoimintajohtaja Juha Räsänen sekä Wartalo Kodit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koskinen.
Tilaisuuden puheenvuorot löytyvät tallenteina HighWay Savon YouTube kanavalta.
Mari Martiskaisen esitys: https://youtu.be/T9Acu5n53wE
Johanna Kirkisen esitys: https://youtu.be/HRXRAX5cqFU
Puheenvuorojen esitykset löytyvät Hiilineutraali Pohjois-Savo -verkkosivuilta: https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/ilmastotyo/materiaalipankki/#41-242-wpfd-energiakoyhyys
Lisätietoja
Saara Karkulahti, Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus
etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
050 390 2765
Jaana Oikarinen, EKOTEKOja -hanke, Kehittämisyhdistys Mansikka ry
etunimi.sukunimi(at)mansikkary.fi
044 491 6086
Jaa julkaisu
