Horisontin maalaajat -koulukiertue kiersi pohjoissavolaisia kouluja alkuvuonna 2025. Kiertue syntyi tarpeesta kuulla, mitä sanottavaa lapsilla ja nuorilla on ilmastoasioista ja miten he näkevät tulevaisuuden Pohjois-Savossa vuonna 2050. Kiertueella kuultuja ajatuksia ja näkemyksiä on kuljetettu mukana, kun Pohjois-Savolle on laadittu ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa.
Horisontin maalaajat on oppituntikonsepti, joka yhdistää ilmastotietoutta ja luovaa tulevaisuustyöskentelyä. Osana Sitran rahoittamaa Tulevaisuusvalta -ohjelmaa laaditun oppitunnin kehittivät Pohjois-Savon ELY-keskus (nykyinen Itä-Suomen elinvoimakeskus), Kuopion muotoiluakatemia, Ilmatieteen laitos ja Pohjois-Savon liitto. Sitran määritelmän mukaan tulevaisuusvalta on valtaa määritellä mikä on tulevaisuudessa mahdollista ja toivottavaa. Oppitunti kehitettiin, koska maakunnan ilmastotyössä on tarve kuulla lasten ja nuorten ääntä vahvemmin ja laajentaa tulevaisuusvaltaa myös heille.
Oppitunnin aluksi Ilmastokonkkaronkka -niminen ulkoavaruudesta saapunut utelias kolmikko tutkii maapallon tapahtumia: perehtyy ilmastonmuutokseen ilmiönä, tutkii mistä Pohjois-Savon päästöt muodostuvat ja matkustavat vuoteen 2050 tarkkailemaan miltä eri vuodenajat näyttävä. Tunnin tarkoituksena ei ole luoda epätoivoa, vaan herättää ajatuksia siitä, miten päästöjä voitaisiin pienentää ja miten ilmastonmuutoksen eri vaikutuksiin voisi sopeutua. Tunnin toinen puolisko on luovaa työskentelyä, jonka aikana lapset luovat omat visionsa toivotusta tulevaisuudesta. Oppitunnin voi pitää kuka tahansa oman luokkansa kanssa. Kaikki materiaalit oppitunnin pitämiseen löytyvät täältä (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
Ilmastonmuutokseen sopeudutaan hyvinvoivan luonnon sekä viheralueiden ja omavaraisuuden vahvistamisella
Horisontin maalaajat kiersi alkuvuoden 2025 aikana yhdeksässä 6.-9. -luokassa, seitsemässä koulussa: Kuopiossa, Siilinjärvellä, Tervossa, Vesannolla ja Leppävirralla. Tunneille osallistui yhteensä noin 160 oppilasta ja tulevaisuustöitä valmistui 53. Töitä tehtiin pääosin ryhmissä, mutta yksilötöitäkin valmistui. Oppilaita ohjattiin lähestymään työskentelyä pohtimalla esimerkiksi sitä, miten tulevaisuudessa asutaan, liikutaan, mitä syödään tai miltä ympäröivä luonto tulevaisuudessa näyttää. Työskentelytavat vaihtelivat opettajien tarjoamien vaihtoehtojen mukaan. Työskentelytapoina olivat mm. piirtäminen, maalaaminen, ipadilla työskentely sekä kuvakollaasien ja pienoismallien teko.
Töiden valmistuttua oppilaita haastateltiin siitä, mitä työ esittää, näkyykö siinä ilmastonmuutos ja mistä tietää, että työ sijoittuu tulevaisuuteen. Alla olevasta tiedostosta pääset tutkimaan, millaisia tulevaisuuskuvia lapset ja nuoret loivat ja miten he näkevät tulevaisuuden ja ilmastonmuutoksen.
Luminen talvi
Oppilaiden töissä korostuivat puhdas ja hyvinvoiva luonto, lähiruoka, eri tavat tuottaa uusiutuvaa energiaa ja uudenlaiset tavat liikkua. Luminen talvi oli monelle tärkeä ja sen toivottiin säilyvän myös tulevaisuudessa:
”Toivottavasti tulevaisuudessa olisi vielä oikea luminen talvi.”
”Toivotussa tulevaisuudessa talvi alkaisi aikaisemmin ja päättyisi myöhemmin”.
Saasteet ja tuho
Myös huoli tulevaisuudesta nousi esiin: töissä nähtiin tuhoutuneita elinympäristöjä, saasteita ja sotia:
”Ydinvoimala pilaa ympäristöä ja ilmaa. Roskaa on ympäriinsä. Robotit yrittävät auttaa maapalloa, mutta se on liian myöhäistä. Ihmiset tiputtavat ydinpommin, jolla kaikki tuhotaan uutta alkua varten. Jos ihmiset ottaisivat ilmastonmuutoksen tosissaan tällaiset kauhukuvat voitaisiin välttää.”
Uudet innovaatiot
Uusia innovaatioita esiteltiin lukuisia: rakettitekniikalla ja hiekalla liikkuvia autoja, vetylentokoneita, kierrätysmuovista valmistettuja rakennuksia, puusta tehtyjä tuulivoimaloita ja rakennusten täsmäpurkuun valmistettuja työkoneita. Osassa töistä tulevaisuus ei ollut juurikaan erilainen kuin tämä päivä.
”Autot kulkevat toivottavasti vielä bensalla tulevaisuudessa.”
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta lisääntynyt vihreys, viileänä pysyvät rakennukset, jotka ovat myös tulvankestäviä, selviytymistaidot ja lisääntynyt omavaraisuus nousivat lasten ja nuorten teoksissa esille. Näitä myös pyritään nostamaan esille Pohjois-Savon sopeutumissuunnitelmassa.
Tekoja luonnon ja ilmaston hyväksi
Useissa töissä ja lasten kanssa käydyissä keskusteluissa peräänkuulutettiin aikuisilta oikeita tekoja ja ilmastonmuutoksen ottamista tosissaan:
”Aika on lopussa ja pitää toimia nopeasti, jos haluaa pelastaa maapallon.”
”Tulevaisuuskello kuvastaa sitä, mitä tulee tapahtumaan, jos emme tee mitään.”
”Jos ei mitään tehdä koko maailma räjähtää.”
”Eläimet vetoavat ihmiseen, että ihminen muuttaisi toimintaansa ja luonto voisi paremmin.”.
Luonnon merkitys oli töissä vahva:
”Toivotaan että eri hyönteisiä on paljon ne voivat hyvin, myös kasveja riittää eivätkä ne ole hävinneet.”
”Turhat rakennukset on purettu ja niiden tilalle on rakennettu puufarmeja, joista saadaan tarpeellinen puu. Näin luonnollinen luonto säästyy.”
”Ihmiset alkavat ottaa ilmastonmuutoksen vakavammin ja huolehtivat luonnosta ja eläimistä paremmin.”
Kiertue huipentui Pohjois-Savon lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumiin
Horisontin maalaajat -kiertue huipentui 10.4.2025 järjestettyyn Pohjois-Savon lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumiin, jonne saapuivat lähes kaikki kiertueen oppitunneille osallistuneet lapset ja nuoret. Tulevaisuusfoorumista voit lukea lisää täältä (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Tapahtumassa paljastettiin kaikista koulukiertueella valmistuneista töistä koottu yhteinen tekoälyllä tehty kuva. Kuvan laati tekoälytaiteilija Antti Karppinen. Lue lisää Karppisen tekemästä kuvasta täällä (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Mukana olleet koulut
Suuret kiitokset kiertueelle osallistumisesta Minna Canthin koululle, Pyörön koululle ja Steinerkoululle Kuopioon, Leppäkertun koululle Leppävirralle, Ahmon koululle Siilinjärvelle, Tervon yhtenäiskoululle ja Vesannon yhtenäiskoululle!
Muuta materiaalia
Talvella 2025 toteutettiin pohjoissavolaisille 11-16-vuotiaille kohdistettu tulevaisuuskysely. Kysely mukaili Sitran tulevaisuusbarometria ja siihen vastasi lähes 900 lasta ja nuorta.
Kyselyn tuloksista kertovat artikkelin voi lukea täällä (hiilineutraalipohjoissavo.fi) ja kyselyn tuloksiin voit tutustua alla olevasta dokumentista.
Sitran tekemän jutun Tulevaisuusvalta -ohjelman lapsiin ja nuoriin kohdistuneista kokeiluista voit lukea täällä (sitra.fi).
Jaa julkaisu
