Hiilen sidonta eli hiilinielujen ja -varastojen kasvattaminen sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä hiilitaseiden parantamiseksi. Tärkeimpiä hiilivarastoja Suomessa ovat metsät ja eloperäiset maat, kuten suot.
Lippulaivaindikaattorit: Kasvavat hiilinielut ja varastot
Puuston hiilivarastojen koko | Puuston vuotuisen kasvun ja poistuman erotus |
Indikaattori kertoo puuston hiilivaraston eli puustoon sitoutuneen hiilimäärän koko maakunnan alueella. | Indikaattori kertoo puuston vuotuisen kasvun ja poistuman erotuksen metsä- ja kitumaalla. |
65,97 milj.t C (2015) | 0,56 milj. m3/vuosi (2018-2022) |
Puuston hiilivarastojen koko Pohjois-Savossa on laskettu edellisen kerran vuoden 2015 tiedoilla. Laskenta tullaan suorittamaan uudestaan vuonna 2025, perustuen uusimpaan mahdolliseen tietoon. Laskenta tehdään osana Hiilineutraali Pohjois-Savo -vastuullisesti ja vaikuttavasti -hanketta.
Hiilivarastojen kasvattaminen vaatii hiilinielujen vahvistamista. Pohjois-Savossa hiilinieluihin vaikuttavat merkittävissä määrin vuosittaiset metsien hakkuutasot ja puuston kasvun muutokset. Puuston kasvun ja poistuman suhde on kaventunut viime vuosina huolestuttavasti. Sama kehityssuunta on ollut Suomen metsissä valtakunnallisesti. Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma -indikaattori kertoo kasvun ja poistuman (milj.m3/vuosi) metsä- ja kitumaalla. Puuston poistuma sisältää hakatun runkopuun lisäksi myös metsään jäävän luontaisesti kuolleen ja hakkuutähteen runkopuun vuosittaisen määrän (m3/v).
Puuston keskitilavuus -indikaattori kuvaa puuston tilavuuden (milj.m3) kehittymistä metsä- ja kitumaalla koko maakunnan tasolla. Metsien hiilinielut ovat keskeinen osa ilmaston lämpenemisen hillintää. Mitä suurempi puuston tilavuus on, sitä suurempi on niiden sisältämä hiilinielupotentiaali eli mahdollisuus sitoa hiiltä.
Joutoalueiden metsityksellä tavoitellaan metsäpinta-alan lisäämistä ja sitä kautta hiilinielujen ja -varastojen kasvattamista. Indikaattorin tiedot perustuvat Metsäkeskuksen toteutusilmoituksiin (metsitysten suoritteet Pohjois-Savossa). Metsätalouden tuet on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Yksityisiä metsänomistajia maakunnassa on noin 68 %. Pohjois-Savon alueellisessa metsäohjelmassa 2021-2025 tavoitteena on metsittää joutoalueita 300 hehtaaria vuodessa.
Painopisteen muut indikaattorit
Indikaattori | 2009-2013 | 2014-2018 | 2019-2023 | Muutos |
---|---|---|---|---|
Metsämaan päästöjen ja nielujen summa eli hiilitase (kt CO2 e) | – 1 380 (2018) | |||
Puuston keskitilavuus metsämaalla (milj.m3/ha) | 136 | 143 | 149 | +10 % |
Puuston vuotuinen kasvu (milj. m3/vuosi) | 9,52 | 9,74 | 9,67 | + 2 % |
Indikaattori | 2021 | 2022 | 2023 | Muutos |
---|---|---|---|---|
Puuston vuotuinen poistuma (milj. m3/vuosi) | 9,26 | 9,30 | 8,94 | – 3 % |
Turvepeltojen osuus viljellystä peltopinta-alasta (%) | 10 | 10 | – | |
Metsitettyjen joutoalueiden määrä (ha) | 8,40 | 148,2 | +1664 % | |
Uusiutuvan energian investointeihin myönnetty rahoitus (milj.€) | 1,13 | 1,12 | 0,41 | – 63 % |
Esimerkkejä toteutuksesta
Vastuullista metsäsuunnittelua kuntametsänomistajille
Vastuullista metsäsuunnittelua kuntametsänomistajille -hankkeessa tuotetaan vastuullinen metsäsuunnitelma Siilinjärven kunnalle. Metsien hiilensidonnan tehostamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on olemassa useita keinoja, mutta niiden kohdentaminen puuntuotannon ohessa voi olla haastavaa. Keinojen kohdentaminen oikeisiin paikkoihin, samalla huomioiden niiden vaikutus ympäröivään alueeseen, esimerkiksi vesistöihin, on tärkeää kokonaiskestävyyden kannalta. Vastuullinen metsäsuunnitelma vastaa haasteeseen. Se pyrkii löytämään keinot suunnitella metsien hoitoa ja käyttöä niin, että se vahvistaa hiilinieluja, pienentää ilmastopäästöjä, vähentää haitallisia vesistövaikutuksia, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa huoltovarmuutta.
Hanke sisältää kolme työpakettia:
- Datan kokoaminen, yhdistäminen, mallinnukset ja analyysi
- Pohjois-Savon ilmastometsäskenaariot ja niihin varautuvat metsänkäyttösuunnitelmat
- Opas vastuullisen metsänomistajan metsäsuunnitteluprosessiksi