Suomalaisessa pientalorakentamisessa ovat puurankarunkoiset omakotitalot sekä hirsimökit olleet perinteisesti suosittuja, mutta puiset kerrostalot ovat ainakin Pohjois-Savossa vielä harvinainen näky. Puurakentamisen yleistymisestä ja monipuolistumisesta on ollut paljon puhetta viime vuosina ja keskustelun näkökulma on ollut elinkeinoelämän lisäksi myös ilmastopoliittinen. Tässä artikkelissa luodaan katsaus pohjoissavolaisen puurakentamisen tilaan.
Puurakentaminen osana valtion ilmastotalkoita
Betonin korvaaminen puulla talonrakennuksen materiaalina, on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Sen lisäksi, että sahatavaran ja puutuotteiden valmistusvaiheen hiilidioksidipäästöt ovat perinteistä betonia huomattavasti vähäisemmät, puun sitoma hiili säilyy rakenteissa myös pitkään hiilivarastona. Puun rakennuskäytön lisäämisen katsotaan edistävän osaltaan Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian (julkaisut.valtioneuvosto.fi) mukaisten ilmastotavoitteiden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa.
Ympäristöministeriön hallinnoima, valtioneuvoston yhteinen Puurakentamisen toimenpideohjelma (ym.fi) julkistettiin vuonna 2016 ja se saatettiin päätökseen viime vuoden lopussa. Ohjelman tavoitteena oli lisätä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa sekä kaupunkirakentamisessa ja siten kasvattaa Suomen pitkäaikaisia hiilivarastoja. Samalla se pyrki monipuolistamaan ja kasvattamaan puun käyttöä ja sen jalostusarvoa Suomessa.
Vuoden 2019 Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa oli tavoitteena kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana ja vuonna 2020 Ympäristöministeriö julkaisi Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet (ym.fi). Välitavoitteena ollut julkisten rakennuttajien puurunkoisten kohteiden 31 %:n tilavuusosuus rakennusluvista vuonna 2022 ei kuitenkaan toteutunut ja se on ollut laskussa vuodesta 2021 lähtien. Vuonna 2023 puurunkoisten kohteiden osuus oli pudonnut jo lähelle vuonna 2015 aloitetun seurannan lähtötasoa (lähde: Forecon). Ainakin osan puurakentamisen suosion hiipumisesta selittää korona-pandemian aiheuttamat puun saatavuuden haasteet sekä materiaalikustannusten nousu. Lisäksi Ukrainan sodan välilliset vaikutukset, korkea inflaation taso sekä korkojen nousu ovat kurittaneet rakennusalaa viime aikoina, mikä näkyy myös puurakentamisen määrissä.
Vuonna 2024 Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena puun käytön monipuolistaminen ja sen jalostusarvon lisääminen, mutta erillisiä puurakentamisen edistämisen ohjelmatoimia se ei kuitenkaan sisällä.
Esimerkkejä julkisesta puurakentamisesta Iisalmesta ja Kuopiosta
Iisalmessa puu on aina yksi vaihtoehdoista
Ylä-Savon seutukeskuksen Iisalmen kaupungin valtuusto teki valtuustoaloitteen pohjalta vuonna 2020 linjauksen, joka ohjaa huomioimaan puun käytön kaikissa kaupungin rakennushankkeissa. Valtuuston päätöksessä todetaan, että “…kaupungin rakennushankkeiden hankesuunnitteluvaiheessa tarkastellaan monipuolisesti puun käytön mahdollisuuksia hankkeiden toteuttamisessa. Tarkastelussa on huomioitava teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten tekijöiden lisäksi myös ympäristö- ja elinkeinonäkökulmat” (Iisalmi.fi). Perusteluina tehdylle päätökselle oli kaupungin ympäristövastuullisuusarvojen mukaisuus. Lisäksi linjauksen katsottiin tukevan kaupungin strategisia tavoitteita toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentamisessa sekä kaupungin vetovoimaisuuden lisäämisessä.
Viime vuosina Iisalmen kaupunki on rakennuttanut puusta Kauppis-Heikin ja Mansikkaniemen koulut sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiloina toimivat Päiväkeskus Purjeen sekä lastenkoti Taskukellon. Lisäksi vuonna 2022 valmistuneessa Kilpijärven koulussa on käytetty julkisivumateriaalina puuta, vaikka itse rakennuksen runko onkin betoninen.
Iisalmen kaupungin Tilahallinta- ja rakentaminen -toimintayksikön esihenkilö Sami Antikaisen mukaan puukohteet eivät sinänsä poikkea muista kohteista rakennuttajan näkökulmasta. “Se on rakentamista siinä missä mikä tahansa muukin rakentaminen. Valinta siitä, lähdetäänkö hankkeessa etenemään puuvaihtoehdolla vai jollain muulla, tehdään kuitenkin kaikissa hankkeissa aina kohdekohtaisen kokonaistarkastelun perusteella.”
Hirsirunkoisena toteutetun Kauppis-Heikin koulun hankesuunnitteluvaiheessa tehdyn vertailevan kustannuslaskennan perusteella eivät puurunkoiset vaihtoehdot näyttäytyneet merkittävästi kalliimpana betonirunkoiseen vaihtoehtoon verrattuna. Ns. puurankarunkoinen rakennus oli kustannusvertailussa halvin ja vastaavasti hirsirunkoinen taas kallein, betonirunkoisen vaihtoehdon kustannusarvion sijoittuessa niiden välille.
Mansikkaniemen koulun hankkeessa Iisalmen kaupunki teetti vertailevat hiilijalanjälkilaskelmat puu- ja betonivaihtoehdoille, mutta päätöstä ei tehty pelkän päästövertailun perusteella. “Hankkeen alussa annoimme arkkitehti-/pääsuunnittelijalle melko vapaat kädet ja lopulta puurakentamiseen päädyttiin arkkitehdin vision perusteella. Osaltaan siihen oli varmaankin vaikuttamassa myös Mansikkaniemen alueen kulttuurihistoriallinen ympäristö, johon puukoulun katsottiin sopivan hyvin.”, kertoo Antikainen.
Korttelin asemakaava olisi kuitenkin sallinut kohteen rakentamisen myös betonisena.
Iisalmen kaupungin rakennuttaja-valvoja Samuli Lappeteläinen ei näe puukohteiden rakentamisessa erityisiä hankaluuksia rakennusteknisen valvonnan näkökulmasta: “Esimerkiksi Mansikkaniemen koulun rakennushanke toteutettiin koronaviruspandemian aikana, mikä vaikutti hankkeen sujumiseen huomattavasti enemmän kuin itse rakennusmateriaalin ominaisuudet. Korona toi mukanaan materiaalien voimakkaan hinnan nousun kesken hankkeen ja lisäksi puutavaran saatavuus muuttui haasteelliseksi. Tämä vaikutti merkittävästi rakennusosien toimitusaikatauluihin sekä edelleen hankkeen kokonaisaikatauluun”. Kysyttäessä puukohteiden mahdollisista rakennusaikaisen kosteudenhallinnan haasteista, Lappeteläinen ja Antikainen tunnistavat kyllä rakennusmateriaalin riskit. Mansikkaniemen koulu rakennettiin aikoinaan perustuksista ylöspäin kokonaan sääsuojan alla siten, että myös elementtien nostot voitiin suorittaa sääsuojan alla sitä avaamatta.
Esimerkki puurakentamiseen ohjaavasta kaavoituksesta löytyy Iisalmen Veturitallinrannan alueelta. Alueen kaavoitus käynnistyi vuonna 2005 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden ideakilpailun voittajatyön pohjalta. Ideakilpailu oli osa Moderni puukaupunki-hanketta, joka sisältyi valtioneuvoston vuosien 2004-2010 silloiseen Puurakentamisen edistämisohjelmaan. Kaava valmistui 2007 ja kaavamuutos tuli voimaan vuonna 2011. Alun perin asuinrakennusten korttelialueen kaavamääräyksissä oli vaatimukset rakennusten puisesta julkisivusta, puurungosta ja kaksikerroksisuudesta. Myöhemmin vaatimus kaksikerroksisuudesta korvattiin kuitenkin julkisivun minimikorkeudella ja vaatimus kantavien rakenteiden, runkojen ja välipohjien puurakenteisuudesta muutettiin suositukseksi. Alueen kaavan sallimasta rakentamisen kokonaismäärästä on tähän mennessä toteutettu n. 25 %.
Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemen mukaan kaavoituksen ilmasto-ohjauksen keinot ovat pelkkää puurakentamisen suosimista monipuolisemmat: “Kaavoituksen tulee olla kokonaisvaltaisesti hiilineutraaliutta tavoittelevaa, resurssien säästämiseen tähtäävää ja yhdyskuntarakennetta tiivistävää. Meillä on Iisalmen ilmastosuunnitelma ja resurssiviisauden toimenpidesuunnitelma, joissa on yksilöity kaavoitukselle tarkempia tavoitteita”.
Kuopiossa laadittiin uusi puurakentamisen ohjelma
Kuopiossa puurakentamisen edistäminen on yksi kaupungin omien ilmastotavoitteiden toteutumista tukevista strategisista tavoitteista. Samalla kaupunki edistää myös maakunnallista ja valtakunnallista työtä kohti hiilineutraaliutta. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2020-2030 (kuopio.fi) määrittelee puurakentamisen edistämistoimet seuraavasti:
a) Puurakentamiseen ohjataan kaavoituksella
b) Kaupungin uudisrakentamisessa otetaan käyttöön toimintapa, jossa jokaisen julkisen
rakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa arvioidaan, miten sen rakentamisessa voidaan
hyödyntää puuta
c) Puun käyttömäärän kehitystä rakentamiseen kaupungin rakennuksissa seurataan vuosittain.
Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuun alussa Tilapalveluiden laatiman uuden Puurakentamisen ohjelman (kuopio.fi). Ohjelman tavoitteet mukailevat kaupungin ilmastopoliittista ohjelmaa, mutta Tilapalveluiden toimitilajohtaja Hannu Väänäsen mukaan kyseinen ohjelma ei kuitenkaan ole asiakirja, joka määrittäisi esim. kuinka paljon tai millä tavoin Kuopion kaupungin toimitilarakentamisessa käytetään puuta.
“Puurakentamisen ohjelman tarkoitus on lisätä tietoa puurakentamisesta rakennushankkeita koskevan päätöksenteon tueksi. Ohjelma on luonteeltaan neutraali ja informatiivinen dokumentti, jota päivitetään tarvittaessa vastaamaan Kuopion kaupungin tarpeita.”, kertoo Tilapalveluiden rakennuttajapäällikkö Marko Väätäinen. Puurakentamisen ohjelma onkin kattava tietopaketti puurakentamisesta. Tietoa löytyy eri puurunkojärjestelmien esittelystä -akustiikan ja paloturvallisuuden ominaisuuksien kautta- aina puurakentamisen eri hankevaiheiden ominaispiirteiden kuvaamiseen asti.
Marko Väätäinen ei näe puurakentamisen arvottamista muiden rakentamistapojen edelle yksiselitteisenä. “Jo itse puurakennuksen määritelmä voi tehdä puun hyötyjen vertailun hankalaksi erityyppisissä kohteissa”, arvioi Väätäinen.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan puurakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty puusta (Tilastokeskus.fi). Esim. betonirunkoisen ja puuverhoillun rakennuksen pitkäaikainen hiilivarasto voi olla selvästi suurempi, kuin vastaavan laajuisen puurankarunkoisen rakennuksen, jossa on julkisivumuuraus ja kipsilevy sisäverhouksena. Näistä ensimmäistä ei kuitenkaan siis määritellä tilastoissa puurakennukseksi, toisin kuin jälkimmäinen.
Kuopion Tilapalvelut tilasi vuonna 2020 valmistuneen von Wrightin koulun nimenomaan hirsirakenteisena, mutta nykyään urakoiden kilpailutuksessa ei ohjata suoraan puurakentamiseen. “Tällä hetkellä parhaiten meidän tavoitteitamme vastaa ns. yhteisvastuullinen KVR-toteutuksen hankemalli (kokonaisvastuurakentaminen). Pyydämme siis urakoitsijoilta tarjoukset tarvittavien – terveellisten ja turvallisten – toimitilojen toteutuksesta suunnitteluineen ja jalostamme tarvittaessa suunnitelmaa yhdessä valitun urakoitsijan kanssa. Tarjousten vertailussa puun käytön painoarvo on laatupisteytyksessä 5 %.“, kertoo Väätäinen.
Kun tarjousten kokonaisvertailussa laatupisteiden painoarvo on 60 % ja hinnan 40 %, antaa puun käyttö urakoitsijalle anteeksi hieman kalliimman kokonaishinnan ja houkuttaa sitä kautta urakoitsijoita tarjoamaan puisiakin vaihtoehtoja. Väätäisen mukaan ymmärrys puurakentamisen erityisvaatimuksista pitää olla hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa mukana alusta asti, mikä toteutuu hyvin juuri KVR-hankkeissa: “KVR-mallin etuna on myös se, että hinnan muodostumisen suhteen toimitilarakentaminen puusta ei näytä ole merkittävästi betonista vaihtoehtoa kalliimpaa. Kun tarjouspyynnössä ei ole annettu valmiiksi tarkkaa toteutuksen tapaa, on urakoitsijoilla vapaus tarjota ja suunnitella heille itselleen sopivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja”.
Tällä hetkellä Kuopion Tilapalveluille on rakenteilla kaksi hirsirunkoista päiväkotirakennusta. Sinikellon päiväkodin rakennustyöt saadaan aikataulun mukaan päätökseen lokakuun lopulla ja Jynkän päiväkodin rakentaminen on aloitettu kesäkuussa. “Pienet päiväkotirakennukset ovat helpommin rakennettavissa puusta, mutta esimerkiksi suurissa kouluhankkeissa rakentaminen täysin puusta on hankalampaa”, Kuopion kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen kertoo, viitaten puun teknisiin ominaisuuksiin. “Laajemmat puurakennukset vaativat paloturvallisuuden vuoksi sprinklerijärjestelmän tai puupintojen palonsuojakäsittelyn, mikä on taas iso kustannuskysymys”, Kaksonen havainnollistaa.
Osassa Pohjois-Savon kunnista julkinen puurakentaminen on ollut viime vuosina hiljaisempaa, kuten ehkä rakentaminen yleensäkin, mutta täysin toimettomana ei pienemmillä paikkakunnillakaan ole kuitenkaan oltu. Esimerkiksi Sonkajärvi sai uuden puisen kunnantalon vuonna 2019 ja Pielavedelle rakennettiin hirrestä pelastusaseman toimistosiipi vuonna 2021. Vieremällä urheiluseura Koiton omistuksessa ollut tapahtumapaikka Rientola purettiin vuonna 2020 ja Uusi Rientola sekä kylätalo rakennettiin samana vuonna puusta, mutta sen rakennuttamisesta vastasi kunnan sijaan yksityinen henkilö.
Korkeaa puurakentamista modulaarisesti
Puisten kerrostalojen rakentaminen on Pohjois-Savossa vielä harvinaista ja toimitilarakentamisessa puisia kerrostaloja ei ole nähty lainkaan. Yksi syy tähän lienee se, että betonirakentamisen prosessit ja käytännöt ovat hioutuneet vuosikymmenten aikana suunnittelijoille ja rakentajille hyvinkin tutuiksi sekä kohtuullisen tehokkaiksi. Puutalojen rakentaminen – ainakin isommassa mittakaavassa – on edelleen monelle vieraampaa tuoden hankkeeseen uusia haasteita betonirakentamiseen verrattuna. Puu materiaalina sekä käytettävät puiset rakenteet poikkeavat ominaisuuksiltaan betonista mm. palon- ja kosteudenkeston, kantavuuden sekä ääneneristävyyden osalta. Tämä tuo vaatimuksia niin suunnittelijoiden erityisosaamiselle kuin rakentamisen prosessien hallinnalle toteutuksen aikana.
Suunnittelupuolella kovat pätevyysvaatimukset ja osaamisvaje jarruttavatkin osaltaan puurakentamisen yleistymistä, koska Suomessa on ainoastaan 26 henkilöä, jotka ovat saaneet FISE:n myöntämän pätevyyden poikkeuksellisen vaativien puurakenteiden suunnitteluun. Samaan aikaan vastaavan pätevyyden omaavia betonirakenteiden suunnittelijoita on 256 ja teräsrakenteiden suunnittelijoita 131 (Patevyyspalvelu.fi, tilanne 13.8.2024).
Asuntorakentamisessa on kuitenkin nähty muutamia rohkeita pelinavauksia, kun Kuopioon on noussut viime vuosina ainakin kolme puista kerrostalo asunto-osakeyhtiötä. Yksi niistä sijaitsee Saaristokaupungissa ja kaksi Julkulan kaupunginosassa.
“Pitkän tavaran” sijaan puurakentamisessa käytetään nykyään paljon erilaisia esivalmistettuja elementtejä ja rakenneosia, kuten betonirakentamisessakin. Viime vuosina suosiotaan on kasvattanut massivipuisten ns. CLT-elementtien (Cross Laminated Timber) käyttö. Nämä monikerroslevyistä työstetyt elementit ovat mittatarkkoja ja ne ovat monipuolisesti muunneltavissa kohteen tarpeiden mukaan. CLT-rakenteet soveltuvat hyvin myös korkeaan rakentamiseen ja niitä voidaan käyttää kohteen vaadituista ominaisuuksista riippuen sellaisenaan tai liittorakenteina muiden materiaalien kanssa. Puun keveyden ansiosta melko suuretkin tilaelementit tai jopa tehtaalla sisustetut ja kalustetut “asuntomoduulit” on mahdollista kuljettaa valmiiksi rakennettuina asennettavaksi työmaalle. Esivalmistuksen etuina on mm. kuivat rakennusolosuhteet tehtaalla sekä suhteellisen nopea asennusvaihe työmaalla, joista molemmat helpottavat puurakentamisen kosteusriskien hallintaa.
Puun lisäksi tarvitaan myös muita keinoja rakentamisen päästöjen vähentämiseen
Valtion, maakuntien ja kuntien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii yksittäisen ratkaisun sijaan laajan kattauksen eri keinoja ja rakentamisen päästöjen vähentämisessä tilanne on sama. Kuten itse rakentamisen hiilidioksidipäästötkin, myös niiden vähennykset koostuvat useista eri lähteistä ja puurakentamisen lisääminen on yksi päästövähennyskeino muiden joukossa.
Betoni pysyy rakentamisen materiaalina vielä pitkään ja betoniteollisuudella onkin nyt kova tarve hakea keinoja hiilijalanjälkensä vähentämiseen. Niin sanotun vähähiilisen betonin, jossa tavanomainen sementti on korvattu erilaisilla seosaineilla (esim. lentotuhkalla, masuunikuonalla, kalkkikivijauheella ja silikalla), hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet verrattuna tavanomaiseen betoniin. Tutkimuksissa betonin hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä vieläkin enemmän, kun käyttöön on lisäksi otettu hiilidioksidin sitouttaminen betoniin karbonointimenetelmällä. Edellä mainituilla keinoilla betonista on saatu laskennallisesti jopa hiilinegatiivista (VTT.fi). Tulevaisuudessa uusiutuvalla energialla tuotettua “vihreää vetyä” valjastetaan enenevissä määrin teollisuuden käyttöön, mikä mahdollistanee lisää betonin valmistuksen päästövähennyksiä ja lisäksi myös fossiilivapaan teräksen tulo markkinoille etenee.
Rakennusmateriaalien valmistuksen hiilidioksidipäästöjen pienentämisen ja hiilen sitomisen lisäksi myös rakentamisen kiertotalous ja vanhan rakennuskannan säilyttäminen käytössä ovat varteenotettavia keinoja rakentamisen ympäristövaikutusten hillitsemisessä. Rakennusmateriaalien kulutus ja rakentamisesta aiheutuvat globaalit hiilidioksidipäästöt jatkavat kuitenkin edelleen kasvuaan. Juurisyynä tähän on rakennettavien neliöiden ja kuutioiden määrän jatkuva kasvu. Isossa mittakaavassa rakentamisen määrää pitäisi pystyä kohtuullistamaan tai riskinä on energiatehokkuudella saavutettujen hyötyjen menettäminen (Kuudes arviointiraportti 2022, IPCC.ch). Tämä on haaste, kun otetaan huomioon väestön kehityksen suunta ja jatkuvaa kasvua tavoitteleva lineaarinen talousmalli.
Lisätietoja:
Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Puurakentamisen toimenpideohjelma (ym.fi)
Julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet (ym.fi).
Valtuustoaloite Iisalmesta puurakentamisen kaupunki (Iisalmi.fi).
Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2020-2030 (kuopio.fi)
Tilapalveluiden laatiman uuden Puurakentamisen ohjelman (kuopio.fi)
Patevyyspalvelu.fi
Jvr.fi
VTT.fi
Kuudes arviointiraportti 2022 (IPCC.ch)
Jaa julkaisu
