Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä korkkasi kesän kokoontumalla keskustelemaan ilmastotiekartan seurantatuloksista ja toimeenpanosta.
Pohjois-Savon elinkeinoelämän investointiselvitys valmistunut
Kokouksen alkuun Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen esitteli kauppakamarin teettämää selvitystä Pohjois-Savon talousalueen investointisuunnitelmista ja -potentiaalista. Selvityksessä Pohjois-Savon kokonaisinvestointipotentiaaliksi vuoteen 2035 mennessä arvioidaan n. 13,1 miljardia euroa. Selvityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin sekä haastatteluihin ja yrityskyselyyn, joihin osallistui yhteensä 128 henkilöä. Sektoreista suurimmat investointinäkymät ovat energiasektorilla, joka kattaa lähes puolet kokonaisinvestointisummasta. Rakentaminen, kaivosteollisuus ja alkutuotanto ja elintarviketeollisuus ylsivät nekin jokainen yli miljardin lukuihin.
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt lievässä laskussa
Kokouksessa käytiin läpi ilmastotiekartan seurantaindikaattoreita ja toteutusesimerkkejä.
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet maltillista laskua, olleen 1731 kt CO2 ekvivalenttia vuonna 2022. Vuosina 2007–2022 päästöt ovat laskeneet 37 %. Pohjois-Savon suurimmat päästösektorit vuonna 2022 olivat maatalous (33 %), tieliikenne (24 %), lämmitys (18 %) ja työkoneet (10 %). Asukaskohtaiset päästöt olivat 7,0 tonnia, mikä on kansallista keskiarvoa enemmän (5,5 t). Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 54 prosenttia.
Vuoden 2023 aikana verkkoon kytkettiin lähes 1200 uutta aurinkosähkövoimalaa ja ajoneuvokannassa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus kasvoi merkittävästi. Etenkin sähköautojen määrä oli kasvussa. Julkisten latauspaikkojen määrä lisääntyi ja yksi uusi julkinen biokaasun tankkausasema saatiin alueelle.
Heikompaa kehitystä havaittiin kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen painopisteillä. Kiertotalouden alalla toimivien yritysten määrä väheni ja vuonna 2022 toimialojen liikevaihto oli 71 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Luontoarvoltaan arvokkaiden maatalousalueiden pinta-ala jatkoi laskemistaan ja oli viime vuonna 12 853 hehtaaria. Näiden alueiden pinta-ala on kutistunut alle puoleen vuodesta 2006.
Ilmastotiekartan seurantatiedot päivitetään myöhemmin www.hiilineutraalipohjoissavo.fi -verkkosivuille ja lopullinen seurantaraportti julkaistaan sivustolla viimeistään elokuussa.
Alueella hyvä tekemisen meininki
Tiekartan seurannan läpikäynnin jälkeen, ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä keskusteli ryhmän jäsenorganisaatioiden tekemästä ilmastotyöstä tällä seurantakaudella.
Vieremällä biokaasun hyödyntämispotentiaalin laajentamista jatketaan ponnekkaasti ja erityisesti teollisuudessa ja raskaassa liikenteessä nähdään mahdollisuuksia. Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen kertoi kunnan päätöksestä, jonka mukaan kunta tavoittelee omassa toiminnassaan fossiilivapautta polttoaineiden osalta vuoteen 2027 mennessä, kiitos kunnan biokaasukokonaisuuden. Vieremän biokaasukokonaisuuden rakentamisessa on hyödynnetty myös JTF-rahoitusta.
Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö kertoi, että työn alla on parhaillaan biotalouden alueellinen toimeenpanosuunnitelma, jolla vauhditetaan kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoa alueella. Suunnitelman laadinnassa olennaisin kysymys on, mikä biotalouden alueellisen tilan halutaan olevan vuonna 2035.
Savon Voiman toimitusjohtaja Juha Räsänen kertoi menneen pakkastalven olleen opettavainen varautumisen kannalta etenkin polttoainelogistiikan ja polttoaineiden käytön näkökulmasta. Turvetta on jouduttu käyttämään energianlähteenä väliaikaisesti enemmän viime vuosina, mikä näkyy Pohjois-Savossa myös uusiutuvan energian käytön osuuden hitaampana kasvuna. Turpeen käyttö kaukolämmöntuotannossa pyritään edelleen lopettamaan vuoteen 2028 mennessä, minkä myötä tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakas kasvattaminen tulevina vuosina. Kauppakamarin investointiselvitykseen viitaten Räsänen korosti keskeisintä olevan se, miten kuuden miljardin euron energiasektorin investointipotentiaali saadaan realisoitumaan.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueen keskeisimpinä toimenpiteinä yksikön päällikkö Terhi Nissinen mainitsi strategisen kestävän liikkumisen edistämisen ja kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen on hankalaa ELY-alueella, kun valtion rahoitus on merkittävästi heikentynyt. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä positiivinen käyttömäärien kasvusuunta kuitenkin jatkuu. Elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Jan Blomberg kertoi rahoituksen painopisteessä olevan mm. kestävä matkailu sekä bio- ja kiertotalous. Myös TKI-tavoitteet tukevat näitä teemoja. Paljon töitä on tehty sen eteen, että rahoitus saataisiin hyödynnettyä alueella mahdollisimman tehokkaasti.
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on investoitu viime vuosina tutkimusalustoihin, joista moni liittyy myös ilmastotutkimukseen. Lisää osaamista on saatu taloon ja kasvihuonekaasututkimus voimistuu entisestään Pohjois-Savossa, iloitsi Luken ryhmäpäällikkö Mikko Järvinen. Maaningalla on käytössä jatkuvatoimisia päästömittauksia erilaisilla maa-aloilla. Sään ääri-ilmiöt näkyvät mittaustuloksissa, ja alkukesän kuiva aika on ilmennyt typpiemissioiden vähäisyytenä. Luke pyrkii löytämään maanviljelijöille kustannustehokkaita ratkaisuja päästövähennyksiin yhdistämällä rahoitusta eri lähteistä ja useita rahoitushakuja on vireillä.
Siilinjärven kunnassa on tehty konkreettisia tekoja ilmastotyön edistämiseksi, kehui tekninen johtaja Ari Kainulainen Siilinjärven kunnasta. Kunnan ajoneuvoja sähköistetään ja aurinkosähköjärjestelmiä pyritään lisäämään kaikissa kohteissa. Ideaalitilanteessa omat ajoneuvot saataisiin ladattua aurinkopaneeleista saatavalla sähköllä. LED-valaistusta on lisätty katuvaloissa ja tämän odotetaan tuovan myös kustannussäästöjä. Kiertotalouteen liittyen Siilinjärvellä on pohdittu paljon ylijäämämateriaalien siirtojen optimointia, ja yhtenä ratkaisuna materiaalia on käytetty lasten pulkkamäen rakentamiseen. Kainulainen kertoi myös Siilinjärven kunnan kaukolämmöstä 98 % olevan Yaran hukkalämpöä.
Kehitysyhtiö SavoGrown elinvoimapäällikkö Sanna Kauvosaari kertoi, että kuntapuolen ilmastotyötä on tehty paljonkin, mutta teoista viestimiseen pitää jatkossa panostaa enemmän. Vesannolla on käynnissä metsiensuojeluhanke ja kunnilla on koulukyytien kilpailutusten suunnittelu meneillään. Keiteleellä on alkamassa JTF-rahoitteinen kunnan vihreään Master plan -suunnitelmaan liittyvä hanke, johon haetaan parhaillaan koordinaattoria.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ryhmäpäällikkö Juha Ovaskainen kehotti kuntia tarkastelemaan omaa suhtautumistaan primääriraaka-aineiden kartoitukseen alueellaan. Vihreä siirtymä tuo mukanaan suuren kysynnän uusille materiaaleille ja raaka-aineille. Ovaskainen nosti esiin myös kysymyksen huoltovarmuudesta ja turpeen roolista siinä; olisiko tarpeellista määrittää turvetuotannolle jokin huoltovarmuuden edellyttämä taso. Tulevana suunnitelminaan GTK aikoo kansainvälistää vesiklusterin toimintaa hankekonsortion voimin.
Miten tästä eteenpäin?
Ilmastotiekartan seurantaraportti julkaistaan kesän aikana www.hiilineutraalipohjoissavo.fi-sivuilla. Samalla päivitetään indikaattoritiedot. Sivustolta löytyy myös paljon esimerkkejä ilmastotiekartan toteutuksesta toimenpiteittäin.
Ilmastotiekartan koordinointia ja seurantaa jatkaa Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke, tukenaan Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä. Seuraavaksi HIPOVA-hankkeessa toteutetaan ilmastotiekartan toimenpiteiden vaikuttavuusarviointi, joka tehdään samanaikaisesti alueen kuntien Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeen ja kuntien ilmastosuunnitelmien vaikuttavuusarvioinnin kanssa. Lisäksi tänä vuonna päivitetään Pohjois-Savon hiilitasetiedot ja aloitetaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelu alueen toimijoiden kanssa. Pohjois-Savo tulee saamaan myös uuden luonnon monimuotoisuusohjelman tänä vuonna startanneen Priodiversity Life-hankkeen toimesta. Hankeen alueellista toteutusta koordinoi Pohjois-Savon ELY-keskus.
Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantatiedot vuodelta 2023 käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR)18.6.2024.
Jaa julkaisu
