Pohjois-Savon ELY-keskuksen HIPOVA-hanke sekä Priodiversity LIFE -hanke järjesti Puijo Summit 2024 -tapahtumassa yhteisen työpajan. Työpajan otsikko oli luontoyhteydestä elonkestoa ja hyvinvointia. Työpajan tavoitteena oli: 1) Harjoitteiden kautta lisätä jokaisen keinoja luontoyhteyden vahvistamiseen, sekä 2) Löytää yhdessä arkisia tekoja, jotka eivät kasvata hiili- tai luontojalanjälkeä, mutta joilla voi kohentaa omaa hyvinvointia.
Työpajan lähtökohdat tutkimuksiin pohjautuen
Kävimme työpajan aluksi tutkimuksellista taustaa liittyen luontoyhteyteen, kestäviin valintoihin sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin luontokadon ja ilmastonmuutoksen etenemisessä.
Kävimme läpi kolme tutkimusta:
Ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan luontokatoon ja ilmastonmuutokseen, suoraan ja välillisesti.
–Yksilön keinot luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Suomessa. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Siiri Siitonen, ympäristötekniikan kandidaatintyö, 2023.
Ihmiset, jotka toteuttavat arjessaan kestäviä valintoja, ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin he, joilla on kaikki sama tieto, mutta jotka eivät toteuta kestäviä valintoja.
-Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsingin yliopisto. Arto O. Salonen, käyttäytymistieteiden väitöstutkimus 2010.
Luonnossa ihastelu vahvistaa tunnetta pienestä minusta, mikä luo terveellistä perspektiiviä ja kunnioitusta ympäröivää maailmaa kohtaan.
-Big smile, small self: Awe walks promote prosocial positive emotions in older adults. Virginia E. Sturm ym. 2020.
Kaksi harjoitusta luontoyhteyden vahvistamiseksi
Vuoden 2024 Puijo Summit –tapahtumaa vietettiin lämpimän kesäisessä kevätsäässä ja tapahtuman osallistujat pääsivät yhdessä työpajailemaan aurinkoiselle Vänärille. Reilu parikymmenen hengen osallistujaporukka suunnisti kohti vanhojen puiden raamittamaa huvimajarantaa keskittyen ihastelemaan ja nauttimaan säästä sekä luonnon havainnoista, kuten kasveista, eläimistä ja ötököistä. Perillä puiden ja vielä kevääseen heräävän luonnon keskellä osallistujat pääsivät tekemään kaksi harjoitusta. Harjoitusten avulla tutkittiin mitä tunteita ja ajatuksia luonnon elementtien havainnointi herätti.
Harjoitus 1: Aistien herättely
Valitse itsellesi puu, mene sen viereen ja kosketa puuta kädelläsi. Sulje silmät. Tunnustele oloasi, miltä tuntuu kehossa? Entä mielessä?
Tehdään rauhoittava hengitysharjoitus.
Hengitä rauhallisesti ja syvään sisään, nenän kautta. Sitten puhalla rauhallisesti ilma ulos suun kautta. Toistetaan yhdessä viisi kertaa. Hengitetään pallealla syvään, ei vain keuhkojen yläosalla. Ulos puhallettaessa, anna kaiken ilman tulla suun kautta ulos. Syvähengitys rauhoittaa kehoa ja vagushermoa.
Palautetaan oma, rauhallinen hengitys ja aletaan keskittyä tuntoaistiin.
Tunnustele kädelläsi puuta. Miltä puun kuori tuntuu? Onko se karkea vai sileä? Tuntuuko kuoressa pieniä muotoja tai laajoja pintoja? Onko puu kylmä vai lämmin? Tunnetko puun kuoren alla virtaavat nesteet?
Pidä kätesi rungolla, mutta keskity kuuloaistiin, mitä ääniä kuulet? Älä keskity autojen tai ihmisten ääniin, hyväksy että olemme kaupungin lähellä. Kuuntele luonnon ääniä. Tuulen huminaa, laineita järvellä, lintujen laulua. Valitse joku luonnon ääni ja keskity siihen. Keskitä koko tarkkaavaisuutesi vain tähän ääneen.
Seuraavaksi avaa silmäsi ja katso puutasi läheltä. Millainen puun pinta on? Näkyykö siinä pieniä muotoja? Värejä? Jäkälää? Keskity katsomaan tarkkaavaisesti. Sitten siirrä katseesi puun latvustoon. Katso lehtiä tai neulasia ja oksaston muotoa. Siirrä katseesi Kallaveden ulapalle, kauas. Katso kaukaisuuteen kohdistamatta katsettasi. Anna katseen levätä ulapalla, veden ja maan rajapinnassa. Älä kohdenna katsetta, vaan anna sen olla leveänä ja tyynenä, tiedostaen taivaan yllä ja järven alla, reunuksilla saaret metsineen.
Käänny takaisin puusi puoleen. Kosketa puuta, tunnustele omaa oloasi. Miten tämä pieni harjoitus vaikutti sinuun? Miltä olosi tuntuu? Seiso vahvasti kahdella jalallasi ja tunne maa allasi. Tunnustele kehoasi. Tunnetko jännitystä jaloissasi, pakaroissasi? Rentouta jännittyneet lihakset tietoisesti. Jännitätkö kasvojasi? Rentouta kasvojen lihakset.
Hengitä. Olet läsnä. Tässä paikassa, tunnet maan jalkojesi alla, järven ja luonnon ympärilläsi. Puun edessäsi. Kiitä itseäsi harjoituksesta ja kyvystäsi rentoutua. Kiitä puuta siitä että sait jakaa tämän hetken sen kanssa. Voit lopuksi halata puuta.
Harjoitus 2: Luonnonelementit
Valitse luonnonelementtejä:
Kulje jonkin aikaa alueella. Etsi luonnonelementtejä, jotka ovat itsellesi mieluisia ja joiden koet
puhuttelevan sinua. Voit valita 2-4 elementtiä, jotka liittyvät jollain tavalla sinuun sekä ajatuksiisi ja tunteisiisi. Pohdi, miksi valitsit juuri nämä, mitä ne kertovat sinusta, sinun ajatuksistasi tai elämäntilanteestasi juuri nyt. Halutessasi voit kertoa muille valitsemistasi elementeistä ja niiden kytköksestä sinuun.
Pohdi, mitä luonnonelementti sanoisi:
Valitse yksi niistä elementeistä, jotka äsken valitsit. Pohdi, mitä se sanoisi tai toivoisi, jos osaisi puhua. Mitä se voisi pyytää sinulta tai meiltä ihmisiltä? Miten sinä reagoisit toiveisiin?
Koe kiitollisuutta luonnonelementtejä kohtaan:
Tunnista kiitollisuuden aiheita, jotka kumpuavat luonnonelementeistä. Mistä kaikesta haluat kiittää luontoa, koko elämää tai jotakuta ihmistä. Keskity hetkeksi kiitollisuudentunteeseen.
Yhteenveto parikeskustelusta ja yhteiskeskustelusta
Kirjasimme parin kanssa kahdenlaisia asioita post-it -lappuihin: 1) AJATUKSET Mitä ajatuksia heräsi ja miltä harjoitteet tuntui? 2) TEOT Millaisia arkisia tekoja, tapoja tai keinoja keksitte, jotka eivät kasvata hiili- tai luontojalanjälkeä, mutta joilla voi kohentaa omaa hyvinvointia.
AJATUKSET
Ajatuksia ja tunteita käytiin yhdessä läpi keskustellen ja jakaen. Keväinen luonto sai osallistujissa esiin paljon positiivisia tunteita pitäen sisällään iloa, rakkautta, onnellisuutta ja erityisesti kiitollisuutta ja rauhaa. Myös negatiivia tunteita nousi luontoon kuulumattomista asioista, kuten roskista ja moottoriajoneuvojen aiheuttamasta melusta.
“Pysähtyminen tekee hyvää”
“Luonnon ikuinen liike”
“Kaipuu luontoon”
“Luonnon herääminen”
TEOT
Keskusteluista välittyi, että luontoon halutaan enemmän liikkumaan ilman suorittamista ja tutut lähiluonnossa liikkuminen, marjastus ja sienestys, puutarhan hoito koettiin hyviksi teoiksi. Myös villiyrttien keräys ja hyödyntäminen koettiin tärkeäksi ja osalle uudeksi kokeiltavaksi teoksi. Erityisen paljon arkisia tekoja listattiin liittyen ruokaan ja liikkumiseen. Ruoan suhteen nousivat kasvisruoan valinta, hävikkiruoan vähentäminen, kotivarojen hyödyntäminen ja maitotuotteiden vähentäminen. Liikkumisessa kävely, pyöräily, julkisten kulkuvälineiden suosiminen ja kimppakyydit sekä lähimatkailu listattiin hyviksi teoiksi.
Yhteisöllisten tekojen puolella puhuttiin tavaroiden lainaamisesta, kierrättämisestä ja talkootoiminnasta roskien keruuseen sekä vieraslajien kitkemiseen. Myös tekoja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen nostettiin esiin, kuten puutarhan muokkaaminen monimuotoisuutta tukevaksi vaikkapa luonnonkukkaniityllä ja lahopuulla.
“Yksi kävelyretki luontoon lisää joka päivä”
“Valintojen tiedostaminen”
“Mahdollisimman vähän hävikkiruokaa”
“Lapsenomainen asenne luontoa kohtaan”
Lähteet
•Virginia E. Sturm:”Big smile, small self: Awe walks promote prosocial positive emotions in older adults” https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32955293/
•Arto O. Salonen: Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena 2010.
https://earthcharter.org/wp-content/assets/virtual-library2/images/uploads/Salonen_kestavakehitys.pdf
•Siitonen, Siiri: Yksilön keinot luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Suomessa 2023. LUT kandityö. https://lutpub.lut.fi/handle/10024/166060
Lisää kiinnostavaa tutkimusta ihmisen luontoyhteydestä
•Tietopaketti lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista: https://kestavakaupunki.fi/-/elamanmittainen-lahivihreapolku
•Luonnossa liikkumisen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset, Leinonen, Pinja & Leivo, Katariina. LAB-ammattikorkeakoulu, 2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/494194/Leinonen_Leivo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
•Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena, Salonen Kirsi. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2020. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121602/978-952-03-1563-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y
•The Relationship Between Nature Connectedness and Eudaimonic Well‑Being: A Meta‑analysis, Alison Pritchard, Miles Richardson, David Shefeld, Kirsten McEwan. Journal of Happiness Studies, 2020. https://link.springer.com/article/10.1007/s10902-019-00118-6
Jaa julkaisu
