Nykyinen ilmastolaki on ollut voimassa vuodesta 2015. Luonnos uudesta ilmastolaista on lausuntokierroksella 6.9.2021 saakka. Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa lain ohjausvaikutusta ja osaltaan varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tässä artikkelissa avataan ilmastolain luonnoksessa esitettyjä uudistuksia.
Nykyinen ja samalla ensimmäinen Suomen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Lain merkittävin ohjauskeino on ilmastopolittiinen suunnittelujärjestelmä. Se koostuu kolmesta suunnitelmasta:
- Keskipitkän aikavälin suunnitelma ulottuu vuoteen 2030. Siinä luetellaan keinoja, joilla vähennetään päästökaupan ulkopuolelle jääviä päästöjä. Niitä syntyy liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma tehdään hallituskausittain.
- Pitkän aikavälin suunnitelma ulottuu vuoteen 2050. Siinä tarkastellaan kaikkia päästöjä, myös päästökaupan päästövähennyksiä ja tavoitteita. Pitkän aikavälin suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
- Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevä suunnitelma laaditaan vähintään kerran 10 vuodessa.
Lain tavoitteena on vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa näitä ohjausvaikutuksia ja päivittää laki päästövähennystavoitteiden mukaiseksi.
Alla on kuvattu uudistuksen keskeisimmät tavoitteet.
Uudistuksen keskeisimpiä muutoksia:
- Uudistuksessa sisällytettäsiin maankäyttösektori ilmastolain mukaiseen suunnittelujärjestelmään. Uusi maankäyttösektorin suunnitelma tulisi laati vähintään joka toinen vaalikausi.
- Jatkossa suunnitelmien valmistelussa tulisi ottaa huomioon myös mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
- Hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteiseen sisältyisi uudessa laissa myös hiilinielujen vahvistamisen tavoite. Lakiin lisättäisiin näiden tavoitteiden ohella vuodelle 2030 vähintään 60 % päästövähennystavoite ja vuodelle 2040 vähintään 80 % päästövähennystavoite verrattuna vuoteen 1990. Voimassa olevaan ilmastolakiin sisältyvää vuoden 2050 80 % päästövähennystavoitetta päivitettäisiin niin, että vuodelle 2050 asetettaisiin vähintään 90 %, pyrkien 95 %:iin päästövähennystavoite.
- Keskeisiin muutoksiin kuuluu myös valtion viranomaisia koskevaa edistämisvelvoiteiden täsmentäminen niin, että jatkossa valtion viranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä lain mukaisten suunnitelmien toteutumisen lisäksi lain mukaisten tavoitteiden toteutumista. Samalla säädettäisiin myös kunnallisen viranomaisen edistämisvelvoitteesta, joka koskisi lain mukaisten tavoitteiden edistämistä mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.
- Lisäksi säädettäisiin jatkossa myös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta suunnitelmia valmisteltaessa.
Luonnos lausuntokierroksella 6.9.2021 saakka
Ympäristöministeriö on asettanut ilmastolain luonnoksen lausuntokierrokselle 6.9.2021 saakka. Lisätietoja lausuntojen antamisesta (lausuntopalvelu.fi).
Ilmastolain uudistus alkoi laajoilla kuulemisilla syksyllä 2019. Marraskuussa 2019 järjestettiin muun muassa ministereiden ja nuorten keskustelu ilmastolaista. Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuman aiheena oli, miten ilmastonmuutosta voi hillitä lain keinoilla. Lisäksi järjestettiin sidosryhmätilaisuus, johon osallistui noin 50 henkilöä eri sidosryhmistä. Loppuvuonna 2019 ympäristöministeriö teki sosiaalisessa mediassa kyselyitä ilmastolain uudistuksesta ja järjesti alkuvuonna 2020 kansalaisille useita tilaisuuksia, joiden aiheena oli ilmastolain uudistus. Erityisesti on kuultu saamelaisten ja nuorten näkemyksiä.
Lisätietoja
Lähteet
Jaa julkaisu
