Pohjois-Savon ensimmäiset kiertotalousmessut järjestettiin 21.4. Kuopiossa. Tilaisuus tarjosi kohtaamisia, yritystarinoita ja asiaa kiertotaloudesta. Tilaisuudessa kuultiin myös ensimmäistä kertaa Matkukseen elokuussa avautuvan kierrätyskauppakeskuksen nimi.
”Kasvun ei pidä tapahtua hinnalla millä hyvänsä, vaan sen on tapahduttava kestävästi”, avasi Kuopion elinvoimajohtaja Timo Antikainen tilaisuuden. Hän kertoi Kuopion kaupungin tavoitteista olla jätteetön vuoteen 2050 mennessä ja mainitsi Kuopion vahvuuden olevan vahva tutkimustoiminta. Antikainen nosti puheessaan esille myös sen, että kiertotalous ja omavaraisuuden vahvistaminen ovat myös turvallisuuskysymyksiä.
Moi, nimeni on Luuppi! Näin julkaistiin Kuopion Matkukseen kesällä avautuvan kierrätyskauppakeskuksen nimi. Nimellä viitataan kiertoon ja jatkuvuuteen, mutta myös siihen, että tehtävät valinnat kestävät lähempääkin tarkastelua. Luuppia esittelivät tilaisuuden juontanut Matkuksen kauppakeskusjohtaja Minna Karppinen, Elävä Säätiön toimitusjohtaja Erno Kääriäinen sekä Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen. Luuppiin voi kuka tahansa tuoda itselleen tarpeettomia tavaroita uudelleenkäyttöön, korjaukseen, raaka-aineeksi tai energiaksi sekä tehdä uusia käytetyn tavaran löytöjä. Kuluttajan ei enää tarvitse tuskailla siitä, että halua ostaa käytettynä olisi, mutta löytäminen vaatii vaivaa. Luupista löytyy muun muassa 10 tuoteryhmäänsä perustuvaa erillismyymälää.
Genelecin operatiivinen johtaja Piia-Riitta Bergman kertoi Genelecin panostavan erityisesti laadukkaisiin ja pitkäikäisiin tuotteisiin, jotka kestävät aikaa. Genelec myy käytettyjä tuotteitaan omassa preowned -verkkokaupassaan. Genelecin huoltoasiantuntijat testaavat ja hyväksyvät jokaisen verkkokaupassa myytävän tuotteen ja myöntävät niille Genelec Certified Pre-Owned-sertifikaatin, jolloin tuotteilla on myös 2 vuoden takuu.
Aamun osuudessa kuultiin vielä kiertotaloudesta julkisissa hankinnoissa Kuopion kaupungin hankintapäällikkö Marianne Punkin sekä Sansian erityisasiantuntija Kerttu Varvian yhteispuheenvuorossa. Sansia on julkisomisteinen yhteishankintayksikkö, jonka hankintoja ohjaavat tilaajien strategiat ja ohjelmat. Mikäli kiertotalous halutaan huomioida hankinnassa kannattaa siihen varata aikaa ja käydä markkinavuoropuhelua mahdollisten tarjoajien kanssa. Kansallinen kriteeripankki tarjoaa apuja kriteerien laadinnassa. Marianne Punkki kertoi Kuopion kaupungin pyrkivän edistämään kiertotaloutta muun muassa korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä kaupungin sisäisesti. Hän muistutti, että kiertotalous on pitkän aikavälin näkökulma ja toimintatapa, eikä aina se halvin vaihtoehto.
Esitysten välissä messujen osallistujilla oli runsaasti aikaa tutustua messupisteitä pitäviin toimijoihin. Messupisteillä jututettavina oli muun muassa yrityksiä, oppilaitoksia ja hankkeita. Porinaa oli paljon ja messupisteillä kävi kuhina.
Tilaisuuden iltapäivän ohjelmassa kuultiin puheenvuorot Soilfoodilta ja Lemkemiltä. Soilfood jalostaa teollisuuden sivuvirroista uusioraaka-aineita teollisuudelle sekä lannoitteita, maanparannusaineita ja kuivikkeita maatiloille. Yrityksen puheenvuoron piti kierrätysratkaisuiden päällikkö Taika Sipponen. Soilfoodin koko liiketoiminta perustuu kiertotalouteen ja ajatukseen siitä, että mikä ennen nähtiin ongelmana on nyt arvokas raaka-aine. Soilfoodin asiakkaina on mm. metsä-, ja bioetanolialan toimijoita, elintarvike-teollisuutta ja biokaasulaitoksia sekä tuhansia maanviljelijöitä Pohjoismaissa. Sipponen korosti kumppanuuksien tärkeyttä kiertotalousliiketoiminnassa ja kertoi haastavinta olevan arvon luonti tuotteelle. Kiertotaloustoimijat painivat myös jatkuvasti raaka-aineiden saatavuuden vaihtelun kanssa. Myöskään raaka-aineen laatu ei ole aina tasaista.
Tapahtuman viimeinen puheenvuoro käsitteli kiertotaloutta energialiiketoiminnan näkökulmasta. Lemkemin asiakkuus- ja viestintäjohtaja Jouni Lautiainen kertoi energiatehokkuuden olevan jo turvallisuuskysymys, kun Suomen koko kansallisvarallisuudesta 60 % on kiinni kiinteistöissä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa muun muassa pankkien lainanantoon ja tärkeille remonteille ei saada rahoitusta, mikäli energiatehokkuus ei ole kunnossa. Lautiainen neuvoi, että käytännössä energiaremonteissa ensimmäisenä kannattaa miettiä, missä kulutusta voisi pienentää esimerkiksi valaistuksen tai automaation avulla. Seuraavaksi kannattaa tarkastella lämmön talteenottoa ja mahdollisia hukkalämmön lähteitä. Kolmanneksi kannattaa tarkastella mahdollisuuksia omaan energiantuotantoon ja lopuksi selvittää energian varastointimahdollisuuksia.
Kiertotalousmessut huipentuivat paneelikeskusteluun, joka paneutui Pohjois-Savon bio- ja kiertotalousklusterin yrityksille tarjoamiin hyötyihin. Paneelin keskusteluttajana toimi klusterin vetäjä, TK-päällikkö Harri Auvinen Savonia-ammattikorkeakoulusta ja keskustelemassa olivat Itä-Suomen yliopiston biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen ja innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki, Elävä Kauppa Oy:n toimitusjohtaja Satu Takkinen, Lapinlahden kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen sekä Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Mikko Järvinen. Bio- ja kiertotalousklusterin toiminnassa tärkeimpänä nähtiin sen tarjoamat kumppanuuden ja yhteistyö. Kiertotalouden yhtenä hankalana kysymyksenä nähtiin arvon kasvattaminen ja se, että useinkaan innovaatioiden tekijät eivät ymmärrä kaupallistamista, eikä heillä ole tähän osaamista. Tässäkin kohtaa yhteistyö on tärkeää.
Tilaisuuden juontanut Minna Karppinen julisti ensi vuoden kiertotalousmessut järjestettäväksi Matkus Luupissa. Nyt järjestettyjen, Pohjois-Savon ensimmäisten kiertotalousmessujen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen elinvoimakeskuksen HIPOVA -hanke, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopiston KESTCH -hanke, Savon koulutuskuntayhtymä sekä Elävä Säätiö.
Jaa julkaisu
