Rautalammilla käyty ympäristödialogi toi yhteen eri näkökulmia energiamurroksesta ja vihreästä siirtymästä paikallisessa kontekstissa. Keskustelussa korostuivat oikeudenmukaisuuden, paikallisten vaikutusten, luonnon ja ihmisen toiminnan välisten yhteyksien sekä hyväksyttävyyden kysymykset.
Rautalammilla 10.3.2026 järjestetty dialogi keskittyi energiamurrokseen ja vihreään siirtymään paikallisesta näkökulmasta. Teema on ajankohtainen, sillä Pohjois-Savoon suunnitellaan merkittäviä uusiutuvan energian investointeja ja koko energiasektori on voimakkaassa muutoksessa. Vihreä siirtymä vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi laajasti alueiden elinvoimaan, elinkeinoihin ja arkeen.
Rautalammen kaltaisissa kunnissa energiamurros konkretisoituu maankäyttöön ja elinympäristöön liittyvinä kysymyksinä. Dialogin tarkoituksena oli tuoda yhteen eri näkemyksiä ja pohtia, millaisin edellytyksin vihreä siirtymä voi toteutua oikeudenmukaisesti paikallisella tasolla.
Ympäristödialogi-illan järjestivät Rautalammin kunta yhdessä Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n, Itä-Suomen elinvoimakeskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hankkeen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tilaisuus oli kaikille kuntalaisille avoin.
Tilaisuus järjestettiin, koska energiamurroksen ja vihreän siirtymän teemoista haluttiin lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua kunnassa. Keskustelu erityisesti tuulivoimasta on herättänyt ristiriitoja, ja kunnassa on tunnistettu tarve avoimelle, faktapohjaiselle ja rauhalliselle keskustelulle sekä konkreettisille toimille ilmasto-ohjelman edistämiseksi.
Tilaisuuden juontajana toimi Rautalammin kunnan hallintojohtaja Merja Koivula-Laukka ja päätössanat lausui kunnanjohtaja Anu Sepponen. Alustukset ennen dialogia kuultiin Navitas Kehitys Oy:n projektipäällikkö Kirsi Pelkoselta, Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Timo Ollilalta sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Anne Tolvaselta.
Ympäristödialogiin osallistuivat:
Joni-Matti Kuikka, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Jussi Herranen, kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Osma Naukkarinen, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja
Jarno Ruusunen, Pohjois-Savon energiaklusteri sekä koulutus- ja tutkimuspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Timo Ollila, aluekehitysjohtaja, Pohjois-Savon liitto
Anne Tolvanen, professori, Luonnonvarakeskus
Keskustelua fasilitoivat:
Saara Karkulahti, Itä-Suomen elinvoimakeskuksen projektipäällikkö ja ilmastoasiantuntija
Jyri Wuorisalo, Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija sekä EU:n ilmastolähettiläs
Paikalliset näkökulmat energiamurrokseen – Rautalammin dialogin keskeiset viestit
Rautalammilla käyty dialogi toi esiin energiamurroksen monitasoisuuden. Keskustelussa tunnistettiin laajasti, että siirtymä pois fossiilisista energialähteistä on välttämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samalla korostettiin, että mikään energiamuoto ei ole vaikutuksiltaan neutraali. Uusiutuvan energian lisääminen tuo mukanaan uudenlaisia ympäristövaikutuksia, ja siksi kysymys ei ole pelkästään energian tuotantotavasta, vaan myös siitä, miten ja missä energiaa tuotetaan sekä kuinka paljon sitä kulutetaan.
Keskustelussa nousi esiin energian kulutuksen kasvu, jota lisäävät esimerkiksi datakeskusten kaltaiset energiaintensiiviset investoinnit. Tämä herätti pohdintaa siitä, voidaanko energiamurros toteuttaa pelkästään tuotantotapoja muuttamalla vai tulisiko samalla tarkastella myös kulutuksen kohtuullistamista.
“Pitäisi samaan aikaan käydä vakavaa keskustelua myös kohtuudesta – ei pelkästään siitä, miten tuotetaan lisää energiaa.”
Paikallisesti keskeiseksi kysymykseksi nousi energiaratkaisujen sijoittelu. Tuulivoiman kohdalla todettiin, että vaikutukset jakautuvat epätasaisesti: osa hyötyy hankkeista taloudellisesti, kun taas osa kokee haitat omassa elinympäristössään esimerkiksi maiseman muutoksina, meluna tai luontovaikutuksina. Rautalammen erityispiirteet, kuten vesistöjen runsaus, hajautunut asutus ja arvokkaat luontoalueet, tekevät tuulivoiman sijoittamisesta haastavaa. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi aihe herättää paikallisesti ristiriitoja.
“Osa saa hyödyt ja osa jää katsomaan turbiineja ilman mitään korvausta – tämä jakaa ihmisiä.”
Oikeudenmukaisuus nousi dialogin keskeiseksi teemaksi. Keskustelussa tunnistettiin, että täydellistä oikeudenmukaisuutta on vaikea saavuttaa, sillä energiaratkaisut aiheuttavat väistämättä haittoja joillekin. Tärkeänä pidettiin kuitenkin sitä, että haitat eivät kohdistu kohtuuttomasti samoihin ihmisiin ja että päätöksenteko perustuu avoimuuteen, luotettavaan tietoon ja eri osapuolten kuulemiseen. Erityisesti nousi esiin tarve tarkastella, ketkä hyötyvät ja ketkä kantavat haitat, sekä miten tätä epätasapainoa voidaan tasata esimerkiksi korvausten tai muiden keinojen avulla.
Keskustelussa tarkasteltiin oikeudenmukaisuutta myös laajemmasta näkökulmasta. Esiin nousi niin sanottu keskus–periferia-jännite, jossa resurssit ja hyödyt keskittyvät usein kasvukeskuksiin, kun taas tuotannon ja infrastruktuurin haitat kohdistuvat harvemmin asutuille alueille. Tämä ilmiö näkyy energiamurroksessa esimerkiksi siten, että energiaa tuotetaan alueilla, joissa on tilaa ja vähemmän asutusta, mutta kulutus tapahtuu muualla.
Sosiaalinen hyväksyttävyys tunnistettiin keskeiseksi tekijäksi hankkeiden etenemiselle. Ristiriidat eivät synny pelkästään itse hankkeista, vaan myös siitä, miten niitä valmistellaan ja miten ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi. Hyväksyttävyyttä lisäävät avoin ja osallistava prosessi, varhainen vuoropuhelu sekä se, että paikallisten huolia käsitellään aidosti. Keskustelussa tuotiin esiin myös huoli siitä, että hankkeiden haittoja kokevien näkemyksiä saatetaan vähätellä julkisessa keskustelussa.
“Ne, jotka joutuvat kantamaan haitat, eivät saisi joutua vielä puolustelemaan itseään julkisessa keskustelussa.”
Dialogissa korostui myös tarve tarkastella vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Rautalammin kohdalla tuulivoiman rinnalle nostettiin aurinkovoima, joka koettiin joiltakin osin vähemmän ristiriitaiseksi vaihtoehdoksi. Keskeisenä viestinä oli, ettei kehittämistä tulisi lukita yhteen ratkaisuun, vaan edetä paikalliset olosuhteet huomioiden ja useita vaihtoehtoja tarkastellen.
Keskustelu jakautui myös kahteen erilaiseen näkemykseen siitä, miten kestävään tulevaisuuteen päästään. Osa painotti teknologisten ratkaisujen merkitystä ja sitä, että energia tulee tuottaa mahdollisimman kestävällä tavalla myös kasvavan kulutuksen tarpeisiin. Toiset taas korostivat, että ilman kulutuksen vähentämistä ja elämäntapojen muutosta energiamurros ei voi olla aidosti kestävä.
Dialogin lopuksi korostui tarve edetä ja löytää ratkaisuja. Vaikka näkemykset erosivat monilta osin, yhteinen ymmärrys löytyi siitä, että nykytilanteeseen ei voida jäädä. Tarvitaan sekä paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja että laajempaa keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta energiamurroksella rakennetaan.
“Jollakin tavalla meidän täytyy mennä eteenpäin – paikalleen ei voi jäädä.”
Toivottu tulevaisuus?
Dialogin lopussa osallistujat kuvasivat, millaista tulevaisuutta kohti energiamurroksessa tulisi pyrkiä. Tulevaisuudessa energiaratkaisujen toivottiin perustuvan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, jossa huomioidaan samanaikaisesti ilmastovaikutukset, luonnon monimuotoisuus, paikalliset olosuhteet sekä ihmisten arki ja elinympäristö. Keskustelussa nousi esiin myös ajatus siitä, että yksittäisten haittojen sijaan tulisi tarkastella laajempaa kokonaiskuvaa: esimerkiksi paikallisesti koetut muutokset voivat olla pieniä verrattuna niihin globaaleihin ympäristöhyötyihin, joita energiamurroksella tavoitellaan.
“Kun katsoo kokonaisuutta, nämä paikalliset muutokset voivat olla lopulta aika pieniä verrattuna siihen, mitä isossa kuvassa tavoitellaan.”
Samalla korostettiin, että kestävä tulevaisuus ei voi rakentua pelkästään teknologisten ratkaisujen varaan. Useissa puheenvuoroissa peräänkuulutettiin muutosta myös ajattelutavoissa, arvoissa ja kulutuksessa. Energiamurros nähtiin osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa pohditaan, mikä on riittävää ja kestävää. Paikallisella tasolla toivottiin erityisesti sellaista kehitystä, joka tukee elinvoimaa ja mahdollistaa hyvän arjen myös tuleville sukupolville – esimerkiksi elinvoimaisia kuntia, puhdasta ympäristöä ja mahdollisuuksia asua ja elää omalla kotiseudulla.
Keskustelussa nousi esiin myös tarve löytää tasapaino luonnon suojelun ja ihmisen toiminnan välillä. Osa korosti, että energiaratkaisuja tulisi tuoda lähemmäs ihmisten arkea sen sijaan, että vaikutukset siirretään yhä kauemmas harvaan asutuille alueille. Toiset painottivat luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja sitä, että arvokkaimmat luontoalueet tulisi säilyttää mahdollisimman koskemattomina. Näkemyserot olivat paikoin suuria, mutta yhteinen tavoite oli selvä: tulevaisuuden ratkaisujen tulisi olla sekä ekologisesti kestäviä että sosiaalisesti hyväksyttäviä.
“Pitäisi löytää sellainen tasapaino, että sekä luonto että ihmiset voivat hyvin – eikä niin, että toinen aina häviää.”
Yhteenveto
Rautalammen dialogi osoittaa, että energiamurros ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan siihen kietoutuvat tiiviisti oikeudenmukaisuuden, hyväksyttävyyden ja alueellisen kehityksen kysymykset. Paikalliset näkökulmat, kokemukset ja arvot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten siirtymä etenee käytännössä.
Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten vihreä siirtymä voidaan toteuttaa niin, että se koetaan oikeudenmukaiseksi myös paikallisesti – ja että se samalla tukee sekä ympäristön että yhteisöjen kestävää tulevaisuutta.
Tutustu myös Pohjois-Savon liiton uutiseen Rautalammin ympäristödialogista:
—
Dialogin alussa kuultujen esitysten materiaalit on koottu Rautalammin kunnan sivulle:
Mikä Pohjois-Savon ympäristödialogit?
Pohjois-Savon ympäristödialogit kokoavat yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä keskustelemaan vihreän siirtymän herättämistä kysymyksistä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vahvistaa kuuntelemisen kulttuuria ja tarjota tilaa rakentavalle keskustelulle aiheista, jotka usein jakavat mielipiteitä. Keskusteluissa hyödynnetään Erätauko-menetelmää, joka mahdollistaa tasavertaisen ja rauhallisen vuoropuhelun eri näkökulmien välillä.
Pohjois-Savon ympäristödialogi-konseptia mallintaa ja dialogeja järjestää Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen elinvoimakeskus.
Lisätietoja
Saara Karkulahti
Projektipäällikkö, ilmastoasiantuntija
Itä-Suomen elinvoimakeskus
050 390 2765
saara.karkulahti@elinvoimakeskus.fi
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
EU:n ilmastolähettiläs
044 785 6914
jyri.wuorisalo@savonia.fi
Jaa julkaisu
