Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuutta monin tavoin, mutta muutokset ovat usein vaikeasti hahmotettavia. Mitä tarkoittaa lämpenevä ilmasto Pohjois-Savossa? Miltä näyttää eri vuodenajat vuonna 2050? Entä millaista arkea ihmiset silloin elävät? Tulevaisuustyössä yksi tehokas keino tehdä muutoksesta ymmärrettävämpää on visualisointi. Kun tulevaisuus piirretään näkyväksi, siitä on helpompi keskustella.
Olemme Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeessa halunneet tehdä visualisointia myös heidän kanssa, joiden toivottua tulevaisuutta pyrimme hahmottamaan. Lapset ja nuoret tuovat keskusteluun mielikuvitusta, mutta myös tarkkoja havaintoja ympäristöstään ja arjestaan. Heidän näkökulmansa voivat avata uusia tapoja ajatella ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Näistä ajatuksista syntyi Horisontin maalaajat – kokeilu, jossa lasten ja nuorten tulevaisuuskuvat auttavat hahmottamaan Pohjois-Savon mahdollista tulevaisuutta. Kokeilu toteutettiin osana Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmaa vuosina 2024–2025 yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Kuopion Muotoiluakatemian, Ilmatieteen laitoksen, Pohjois-Savon liiton sekä tekoälytaiteilija Antti Karppisen kanssa.
Ilmastokonkkaronkka – tulevaisuus helpommin lähestyttäväksi
Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen ovat teemoina helposti etäisiä. Siksi osaksi Horisontin maalaajat -koulukiertuetta luotiin Ilmastokonkkaronkka – piirroshahmojen joukko, jonka kautta ilmastoaiheita voidaan käsitellä nuorille helpommin lähestyttävästi. Kuvituksen on luonut projektisuunnittelija Sonja Lehtomäki. Ilmastokonkkaronkka seikkailee Horisontin maalaajat -koulukiertueen materiaaleissa sekä Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumisen aineistoissa.
Hahmot toimivat keskustelun avaajina. Ne mahdollistavat:
- ilmastotiedon käsittelyn ilman syyllistävää sävyä
- vaikeiden tulevaisuusteemojen käsittelyn turvallisesti
- huumorin ja mielikuvituksen yhdistämisen faktaan
Tavoitteena on siirtää ilmastokeskustelu abstraktista ilmiöstä konkreettisiin hahmoihin ja tilanteisiin. Ja tämän kautta madaltaa osallistumisen kynnystä.
Koulukiertue: 9 luokkaa, 7 koulua, 5 kuntaa
Joulukuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä Horisontin maalaajat -tiimi kiersi Pohjois-Savon kouluja. Mukana oli 9 luokkaa viidessä kunnassa.
Työpajojen rakenne yhdisti:
- ilmastotietoa ja sopeutumisen perusteita
- luovaa tulevaisuustyöskentelyä
- keskustelua ja yhteistä purkua
Nuoret pohtivat, miltä Pohjois-Savo näyttää vuonna 2050: Millainen on toukokuu? Entä joulukuu? Miten liikutaan? Miten ruokaa tuotetaan? Millaista arki on?
Tuloksena syntyi sekä optimistisia että synkempiä tulevaisuuskuvia. Lasten ja nuorten toivotussa tulevaisuudessa näkyi teknologisia ratkaisuja ja luonnon monimuotoisuutta, kun synkemmissä kuvituksissa näkyi kuivuuden, tulvien ja eriarvoisuuden maailmoja.
Lasten aineistosta tulevaisuuskuvaksi 2050
Työpajojen aineiston pohjalta siilinjärveläinen tekoälytaiteilija Antti Karppinen loi Tulevaisuuskuva 2050 -kokonaisuuden. Se on kooste lasten ja nuorten havainnoista, peloista, toiveista ja mielikuvituksesta.
Kuvassa yhdistyvät:
- muuttuva ilmasto ja luonto
- teknologiset ratkaisut ja tieteen kehittyminen
- liikkumisen monipuolistuminen
- asumispinta-alan pieneneminen ja luonnon pinta-alan laajeneminen
Tulevaisuuskuva toimii keskustelun välineenä ja auttaa näkemään ilmastonmuutoksen vaikutukset paikallisessa maisemassa.
Nuorten ääni osaksi sopeutumissuunnitelmaa
Horisontin maalaajat -kokeilu toimi osana Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelua. Tavoitteena on ollut tuoda nuorten terveiset toivotusta tulevaisuudesta asiantuntijoiden työpajoihin ja keskusteluihin, tausta-aineistoihin, jotka ovat liittyneet suunnitelman laajaan osallistamiseen ja valmisteluun.
Lasten ja nuorten näkemykset:
- toivat suunnitteluun kokemuksellisen näkökulman
- muistuttivat arjen merkityksestä strategisten linjausten rinnalla
- konkretisoivat, millaisessa maakunnassa haluamme elää
Tulevaisuuspohdinnat auttoivat siirtymään ilmastonmuutoksesta ilmiönä siihen, millaista Pohjois-Savoa rakennamme. Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyssä maaliskuun kokouksessa.
Kohti ilmastotyötä, jossa tieto, tunne, osallisuus ja strateginen suunnittelu kytkeytyvät yhteen
Ilmastotyö keskittyy usein päästövähennyksiin ja teknisiin ratkaisuihin. Sopeutuminen puolestaan liittyy arkeen, turvallisuuteen ja läheiseen elinympäristöön.
Horisontin maalaajat -konsepti ja siihen liittyvä visualisointityö osoitti, että:
- kuvitus ja tarinallisuus tekevät tulevaisuuden näkyväksi
- kuvitus mahdollistaa turvallisen tavan käsitellä erilaisia tunteita
- tulevaisuusajattelu ja -kuvitus vahvistaa osallisuutta
- nuorilla on kyky nähdä sekä riskit että ratkaisut: tulevaisuuskuvan ääripäät (toivottu tulevaisuus – dystooppinen tulevaisuus) jäsentävät valintoja
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kykyä kuvitella vaihtoehtoja, tunnistaa riskejä ajoissa ja rakentaa yhteistä suuntaa epävarmassa maailmassa. Kun tulevaisuus tehdään näkyväksi, siitä tulee myös yhteinen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä visualisointi vahvistaa Pohjois-Savon resilienssiä usealla tasolla:
1. Yhteinen riskikuva kirkastuu
Kun nuoret kuvittivat tulevaisuutta ilmaston muuttuessa, ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttuivat paikallisiksi ja tunnistettaviksi. Tämä auttaa ymmärtämään, että riskejä ei tarkastella abstraktina globaalina ilmiönä, vaan osana omaa elinympäristöä.
2. Toivottava suunta tuli näkyväksi
Resilienssi ei synny pelkästä varautumisesta, vaan myös myönteisestä suunnasta. Nuorten optimistisissa kuvissa korostuivat luonto, teknologia, yhteisöllisyys ja kestävä ruoantuotanto. Ne tarjoavat arvopohjaa, johon sopeutumistyö voi kiinnittyä.
3. Osallisuus lisää hyväksyttävyyttä
Kun tulevaisuustyöhön osallistuvat myös lapset ja nuoret, ilmastotyö ei näyttäydy ylhäältä johdettuna ohjelmana vaan yhteisenä projektina. Tämä vahvistaa luottamusta ja sitoutumista, jotka ovat keskeisiä tekijöitä kriiseihin sopeutumisessa.
4. Ajattelun kapasiteetti kasvaa
Resilienssi on kykyä oppia ja uudistua. Luova työskentely, kuvitus ja keskustelu laajentavat tapaa hahmottaa ilmastonmuutosta. Ne tuovat rinnalle mielikuvituksen, joka on strategisessa työssä yllättävä voimavara: ilman kykyä kuvitella toisenlaista tulevaisuutta, sitä on vaikea rakentaa.
5. Tulevaisuusvalta jakautuu
Osallistava tulevaisuustyö siirtää painopistettä reaktiivisesta kriisinhallinnasta ennakoivaan kehittämiseen. Kun eri ikäryhmät pääsevät vaikuttamaan siihen, millaista tulevaisuutta pidetään mahdollisena ja toivottavana, maakunta vahvistaa omaa toimijuuttaan.
Jaa julkaisu
