Kuopion Tilapalvelut osallistui yhdessä Granlund Oy:n kanssa HIPOVA‑hankkeen Sopeudu kympillä ‑kokeiluun, jossa Juankosken päiväkotia pilotoitiin uudenlaiselle toimintamallille. Kokeilussa selvitettiin, miten ilmastoriskit ja valitut kestävyyden osa-alueet voidaan tuoda osaksi suunnitelmallista kunnossapitoa ja kiinteistöjen kehittämistä.
Käyttäjien hyvinvointi, vastuullisuus, ilmastoriskien hallinta ja tekninen kunto samassa tarkastelussa
Kokeilussa luotiin malli, joka yhdistää rakennuksen teknisen kuntoarvion, ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulman ja valitut kestävyyden osa-alueet sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset osaksi kiinteistöjen suunnitelmallista kunnossapitoa ja kehittämistä. Malli auttaa ennakoimaan kiinteistöihin kohdistuvia riskejä, vahvistaa päätöksenteon pohjaa sekä huomioi käyttäjien ja erityisesti haavoittuvien ryhmien tarpeet.
Uutta hankkeessa oli ilmastoriskien ja muiden kestävyys näkökulmien yhdistäminen osaksi korjaustarpeiden ja investointien suunnittelua. Kokeilu hyödynsi Granlundin asiantuntijoiden osaamista sekä olemassa olevia arviointikäytäntöjä, joita täydennettiin hankkeessa kehitetyillä menetelmillä.
Teknisen kuntoarvion avulla selvitettiin rakennuksen nykyinen kunto
Teknisellä kuntoarviolla saadaan muodostettua realistinen kokonaiskuva kiinteistön teknisestä nykytilasta ja korjaustoimenpiteistä pitkällä aikavälillä. Juankosken päiväkoti on rakennettu vuonna 2018 ja rakennuksen tekninen kunto arvioitiin kokonaisuudessaan hyväksi. Kuntoarviossa tunnistettiin pääasiassa rakennuksen elinkaarelle tyypillisiä ylläpidon ja kunnostuksen tarpeita. Korjaustoimenpiteillä varmistetaan kiinteistön tekninen toimivuus ja turvallinen käyttökunto sekä ehkäistään laajempien vaurioiden syntyminen.
Ilmastoriskientarkastelulla huomioitiin muuttuvan ilmaston aiheuttamat riskit rakennukselle
Ilmastoriskien kartoittaminen ja niiden hallinta mahdollistaa kiinteistön kunnon ja arvon säilyttämisen myös tulevaisuudessa muuttuvassa ilmastossa. Suomessa ja Pohjois‑Savossa ilmastoriskit liittyvät tyypillisesti lämpötilan vaihteluihin nollan molemmin puolin, sadevesien hallintaan ja kesälämpötilojen nousuun. Ilmastoriskien kartoitus toteutettiin EU‑taksonomian mukaisesti kolmessa vaiheessa: altistumisanalyysinä, haavoittuvuusanalyysinä ja riskiluokitteluna.
Ilmastoriskikartoituksen mukaan tarkasteltavaan kohteeseen ei kohdistunut akuutteja tai merkittäviä ilmastonmuutokseen liittyviä teknisiä riskejä. Rakennuksessa on huomioitu keskeisiä ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, kuten auringon lämpökuormaa vähentävillä varjostusratkaisuilla tai vaaleilla pintarakenteilla esimerkiksi vesikatteen osalta. Kartoituksessa tunnistettiin kuitenkin yksittäisiä kehityskohteita jäähdytykseen sekä tontin sadevesien hallintaan liittyen. Kehityskohteille esitettiin suositukset, joilla riskejä voidaan vähentää tai jopa poistaa kokonaan.
ESG‑arvioinnilla tietoa rakennuksen vastuullisuudesta
ESG‑arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva kohdekiinteistön sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen vastuullisuuden tasosta sekä tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat käyttäjien hyvinvointiin, kiinteistön turvallisuuteen, kestävyyteen ja palvelukykyyn.
Arvioinnilla tarkasteltiin muun muassa kiinteistön esteettömyyttä, haavoittuvien ryhmien huomiointia, saavutettavuutta, olosuhteita, rakennuksen toimivuutta käyttötarkoituksessaan, ekologisia ominaisuuksia ja materiaalitehokkuutta. Hallinnollista kestävyyttä edistettiin tunnistamalla, miten omistajaorganisaation toimintatavat tukevat pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kiinteistön kunnossapitoa. Kiinteistön ESG-ominaisuuksien arvioitiin olevan yleisesti hyvällä tasolla. Arviointi perustuu asiantuntija‑arvioihin, käyttäjäkyselyn vastauksiin, kohdekatselmukseen sekä muihin hankkeessa laadittuihin selvityksiin. Esiin nousseet havainnot huomioitiin toimenpide-ehdotuksissa.
Käyttäjäkysely toi esiin arjen kokemukset ja tukee teknistä analyysia
Käyttäjien havainnot tuovat tärkeää tietoa rakennuksen arjen toimivuudesta ja käyttäjäystävällisyydestä. Vastaukset osoittivat, että tilojen olosuhteiden koettiin olevan hyvällä tasolla. Kesäaikainen kuumuus nousi esiin muutamien tilojen osalta sekä yksittäisiä ja hetkellisiä ikkunoiden huurtumistapauksia havaittiin. Kiinteistön hoito-, siivous- ja jätehuoltopalvelut saivat puolestaan hyvää palautetta. Käyttäjien havainnot tukivat kuntoarvion ja ilmastoriskikartoituksen teknisiä huomioita. Käyttäjäkyselyssä esiin nousseet havainnot huomioitiin muissa kokeilun yhteydessä laadituissa selvityksissä ja toimenpide-ehdotuksissa.
Energiatehokkuusanalyysillä selville energiankulutuksen tila
Energiatehokkuusanalyysillä selvitetään rakennuksen energiankulutuksen taso ja se mihin energiaa rakennuksessa kuluu. Näin pyritään havaitsemaan mahdollisia poikkeamia tai suuria energiankuluttajia, jotta tarvittaviin jatkotoimiin voidaan ryhtyä.
Analyysin perusteella rakennuksen energiankulutus oli maltillista eikä energiaa kulu turhaan. Lämmitysenergian kulutus oli alle keskimääräisen tason sekä käyttöveden ja sähkönkulutuksen taso oli selvästi vertailuarvoja alhaisempi. Tarkastelun perusteella rakennus toimii energiatehokkaasti ja vastaa hyvin nykyajan vaatimuksiin. Energiatehokkuuden ylläpitämiseksi jatketaan säännöllisiä ja ennakoivia huoltotoimenpiteitä.
Kokeilun tulokset osoittavat mallin toimivuuden
Sopeudu kympillä ‑kokeilu osoitti, että kiinteistöjen teknisen kunnon ja kestävyyden valitut osa-alueet on mahdollista yhdistää käytännölliseksi ja selkeäksi toimintamalliksi. Tarkastelemalla näitä teemoja yhdessä luodaan kattava pohja päätöksenteolle ja mahdollistetaan kunnossapitotoimien kohdentaminen ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Malli tukee vastuullista kiinteistönomistajuutta ja lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Kokeilu korostaa ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden yhteisvaikutuksia ja sitä, miten ilmastoriskien hallinta, pitkäjänteinen kunnossapito ja käyttäjäystävällisyys voidaan liittää osaksi kiinteistöjen kunnossapitoa luontevasti. Samalla otetaan huomioon palveluverkon kestävyys sekä varmistetaan turvalliset ja toimivat tilat eri käyttäjäryhmille pitkälle tulevaisuuteen. Malli on helposti sovellettavissa myös muihin kiinteistöihin ja kehitystyö jatkuu vielä hankkeen jälkeenkin.
Jaa julkaisu
